Ympäristötietoinen matkustaminen lisääntyy vähitellen opiskelijavaihtoja tekevissä oppilaitoksissa.
Tähän kannustaa koulutuksen kansainvälistä yhteistyötä tukeva Erasmus+ -ohjelma. Sen kautta tuettujen yleissivistävän koulutuksen liikkuvuushankkeiden määrä on kasvanut selkeästi viime vuosina.
– Ilmiöstä ei voida vielä puhua, mutta kiinnostus on kasvussa, sanoo ohjelma-asiantuntija Katariina Petäjäniemi Opetushallituksesta.
Kestävä matkailu kiinnostaa nuoria, mutta nyt tarvitaan muutos aikuisten asenteissa.
– Opiskelijavaihtojen toteuttamisessa aikuiset ovat avainasemassa. Nuoret eivät aina edes tiedä, että maata pitkin matkustaminen olisi mahdolilista, Petäjäniemi muistuttaa.
Ranskassa ihmeteltiin suomalaisryhmää
Seinäjoen lukion opiskelijat olivat huhti–toukokuun vaihteessa vastavierailulla ranskalaiskoulussa Ranskan Amiensissa.
Koska opiskelijavaihdon teema oli ympäristötietoisuus ja kierrätys, menomatka toteutettiin junalla.
– Tiistai-iltana lähdettiin ja torstai-iltana oltiin perillä kohteessa, sanoo opettaja Hanna Olli.
Ollin mukaan hänelle ja muille retken aikuisille maata pitkin matkustaminen on tuttua, joten matkan toteuttaminen ympäristötietoisesti oli luontevaa.
Se venytti kuitenkin sekä aika- että eurobudjettia. Reissujärjestelyt vaativat myös sinnikkyyttä, sillä junavaihtoehtoja ryhmälle ei ollut helppo löytää.
– Otin yhteyttä moneen matkatoimistoon, ja vasta viides tai kuudes tärppäsi niin, että heiltä löytyi apu.
Perillä Amiensissa ryhmä oli vain muutaman päivän, koska kallisarvoisia koulupäiviä kului jo matkantekoon. Takaisin tultiin lentäen.
Olli kertoo, että Ranskassa ihmeteltiin suomalaisryhmän intoa liikkua junalla.
– He ihmettelivät, että tämä on vähän erikoista. Tulisi nopeampaa, kun vaan lentäisi.
”Matkustaminen on ihan yhtä hyvä osa kokemusta”
Lukion seniorit Lilja Panula ja Pete Antila ovat tyytyväisiä siihen, että ympäristötietoisuus näkyi opiskelijavaihdon toteutuksessa.
Junamatka oli toki pitkä, ja sen aikana kului rahaa esimerkiksi ruokaan, he myöntävät. Hyviäkin puolia maata pitkin matkustamisesta kuitenkin löytyy.
– Maisema vaihtui koko ajan. Näki, kun yhtäkkiä tuli vihreät lehdet puihin. Tuli myös hyvä fiilis käydä monessa maassa, Antila kertoo menomatkan tunnelmia.
Lilja Panulan mukaan matkustustavan valinnassa kyse on myös arvoista. Jos haluaa olla kohteessa mahdollisimman kauan, nopeus on varmasti tärkeä peruste, hän miettii.
– Mielestäni matkustaminen on ihan yhtä hyvä osa kokemusta. Jos otettaisiin se hauskana reissuna, ja alettaisiin arvostaa koko matkaa, Panula sanoo.
Opetushallituksen Katariina Petäjäniemi muistuttaa, että Erasmus+:ssa on kyse kestävyyskasvatuksesta kokonaisuutena, vaikka Euroopan komission tavoite onkin ohjelmalla kannustaa vaihtamaan lennot vähäpäästöisempiin välineisiin.
– Toivon, että myös junamatka nähtäisiin oppimisympäristönä.
Ajatus on, että matkasuunnittelun yhteydessä keskusteltaisiin laajemmin myös siitä, miten jokaisen omat valinnat vaikuttavat ympäristöön.
– Se antaa kokemuksen aktiivisesta toimijuudesta ja mahdollisuuden tehdä ympäristöystävällisiä valintoja myös tulevaisuudessa.
Maata pitkin matkustamiseen liittyvän osaamisen Petäjäniemi uskoo lisääntyvän sekä matkatoimistoissa että oppilaitoksissa, kunhan kokemusta kertyy.
Haastavampaa kuin Keski-Euroopassa
Vähäpäästöinen liikkumistapa valitaan Euroopassa useammin kuin Suomessa. Suomessa asiaan vaikuttaa maantiede.
Viime vuonna Euroopassa valittiin yleissivistävän koulutuksen liikkuvuushankkeisiin myönnetyistä matkoista 28 prosentissa vähäpäästöinen liikkumistapa.
Suomen osalta luku on tänä vuonna 13 prosenttia, eli kun tukea on myönnetty 5 700 henkilön liikkuvuusjaksoihin, siitä 740 on maata pitkin matkustamista.
Nämä ovat myönnettyjä liikkuvuusjaksoja, eivät siis vielä toteutuneita, Katariina Petäjäniemi muistuttaa.
Tukea vähäpäästöiseen matkustamiseen on alettu myöntää vuonna 2021. Ensimmäisten vuosien liikkuvuusluvut olivat vaatimattomia koronan takia. Esimerkiksi vuonna 2021 myönnetyn hankkeen toteutuksen on tapahduttava vuosina 2021–2023.
Suomesta suurin osa vähäpäästöisistä matkoista on tehty Viroon, Ruotsiin, Norjaan, Saksaan ja Tanskaan. Kaikkiaan liikkuvuusjaksojen kärkimaat Suomesta ovat Espanja, Saksa, Itävalta, Ranska ja Italia.
