Asiantuntija toivoo, että ravimaailmassa kiinnitettäisiin enemmän huomiota aistiärsykkeisiin. Suomen Hippos ja Ojanperän tallit kertovat, miten hevosten jaksamisesta huolehditaan.
Kuninkuusravit järjestetään tänä viikonloppuna sadannetta kertaa, ja juhlavuoden ravien paikkana on Jyväskylän Killeri. Ravit ovat Suomen suurimmat ja samalla vaativimmat hevosille.
Raviurheilussa on kiinnitetty viime vuosina huomiota muun muassa kuolainten aiheuttamiin suun vaurioihin ja piiskan käyttöön.
Hevosten kanssa 15 vuotta työskennellyt kouluttaja Heta Rautiainen valmistuu pian eläinten käyttäytymistieteiden maisteriksi. Hän kehuu tehtyjä muutoksia, mutta toivoisi huomiota kiinnitettävän enemmän myös aistiärsykkeiden kuormittavuuteen.
Festivaalihumu voi hänen mukaansa olla hevoselle hyvin erilainen kokemus kuin ihmiselle. Hevonen kokee muun muassa kovalla soivan musiikin ja kuulutukset intensiivisesti. Se voi myös aistia toisen hevosen erittämät stressihormonit ja hermostua.
– Hevonen on erikoistunut aistimaan ympäristöstä uhkia, ja voi kokea sellaisiksi monet sellaiset asiat, joita ihminen ei kokisi, hän toteaa.
Hevonen voi ahdistua melusta
Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa toteutetun tutkimuksen mukaan meluahdistus voi aiheuttaa vakavia seurauksia hevosen käyttäytymiseen ja fysiologiaan.
– Helppo keino vähentää ärsykekuormaa ja edistää hevosten rauhallisuutta olisi musiikin ja kuulutusten volyymin laskeminen, Rautiainen sanoo.
Hänen mukaansa palautumisen kannalta olisi myös tärkeää, että hevosten lepopaikka olisi riittävän kaukana meluisasta kilpailualueesta.
Myös muut aistit tulisi huomioida. Silmälappuja käytetään joskus rauhoittamaan hevosta, mutta ne saattavat Rautiaisen mukaan myös lisätä hevosen turvattomuuden kokemusta.
Näin stressaantunut hevonen oireilee
Hyvä uutinen on, että valmentaja voi tunnistaa hevosen stressioireita monista merkeistä.
Hevoset ovat yksilöitä, joiden reagointitavat voivat vaihdella. Joistakin hevosista tulee levottomampia, ne saattavat aukoa suuta stressaantuneena ja kiirehtiä pää korkealla. Jos hevonen ei juoksutilanteessa pysähdy, se todennäköisesti on jo hyvin kiihtyneessä tilassa.
Passiivisemman hevosen tapauksessa voi tarkkailla, ovatko kasvojen lihakset tiukentuneet, pureeko hevonen kuolaimiaan tai onko sillä huoliryppyjä silmien alla.
– Eleet voivat olla todella hienovaraisia ja ne vaativat opettelua, Rautiainen toteaa.
Myös adrenaliini voi vaikuttaa niin, että hevonen ei oireile pahaa oloaan ulospäin. Tämä on tyypillistä pakoeläimillä.
Rautiaisen kokemuksen mukaan osa ravivalmentajista pyrkii lukemaan hevosta enemmän, osa vähemmän. Tilanne on vastaavanlainen hevosalalla kokonaisuudessaan, hän sanoo.
– Osa alan toimijoista on oppinut tulkitsemaan hevosen epämukavuudesta kertovia eleitä niin, että se tahallaan haluaisi laiskotella. Kyse voi kuitenkin olla siitä, että sitä pelottaa tai se ei kykene toimimaan, Rautiainen selittää.
Valmentaja: hevosten jaksamista seurataan tarkkaan
Ravien ennakkosuosikki Evartin valmentaja Antti Ojanperä kertoo, että melu ei ole ollut Ojanperän tallin hevosille ongelma. Niiden korvat suojataan kilpailuissa pumpulilla. Ajojen jälkeen ne majoittuvat tallilla, jossa meluaste on alempi.
– Jokaiselle hevoselle on tehty oma suunnitelmansa, että ne pystyvät keskittymään mahdollisimman vähillä häiriöillä. Hevoset ovat tottuneet näihin tapahtumiin, ja niiden kanssa on harjoiteltu paljon.
Ojanperän mukaan hevosten käytöksen pieniäkin poikkeamia seurataan tarkasti ennen kilpailuja ja monella tapaa kilpailujen aikana. Hän painottaa, että huonosti voivilla hevosilla ei ajeta.
Hippos seuraa karttuvaa tutkimustietoa
Suomen Hippoksessa kilpailueläinlääkäritoiminnasta vastaa asiantuntijaeläinlääkäri Inka Tuominen. Hänen mukaansa hevosten palautumisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan ravikilpailuissa perusteellisesti.
Eläinlääkärit tekevät hevosille hyvinvointitarkastuksen kilpailun alussa ja osamatkojen välissä. Tapahtumassa on kaikkiaan kolme kilpailueläinlääriä avustajineen sekä kaksi Hippoksen omaa lääkäriä.
– Sen lisäksi hevosista huolehtivat heidän valmentajansa ja hoitajansa.
Tuomisen mukaan hevoset ovat myös tottuneita tapahtuman äänimaailmaan, mutta äänet on myös otettu huomioon kuulutusten ja musiikin suuntaamisessa, valinnassa ja voimakkuudessa. Hevosilla käytetään myös erilaisia äänieristäviä huppuja ja korvapalloja.
– Tutkimustietoa äänen vaikutuksesta hevosiin saadaan hiljalleen enemmän ja sitä seurataan myös meillä, Tuominen kertoo.
