Sateinen kesä on täyttänyt jalkakäytävät espanjansiruetanoilla monin paikoin Riihimäellä. Kaupunki on kamppaillut vuosien ajan vieraslajin torjumiseksi.
Lyhyt kävelyretki Riihimäen Taipaleen kaupunginosassa paljastaa karun totuuden. Parin sadan metrin matkalla jalkakäytävällä on satoja espanjansiruetanoita.
Riihimäellä on kamppailtu tämän vieraslajin hävittämiseksi jo vuosien ajan.
Ensimmäiset etanaroskikset ilmestyivät katukuvaan jo vuonna 2013. Viime vuosina etanoita on torjuttu muun muassa raivaamalla niille suotuisia kasvualueita, jakamalla etanamyrkkyä kaupunkilaisille, levittämällä myrkkyä puisto- ja viheralueille sekä järjestämällä talkoita.
Riihimäen kaupungin vieraslajikoordinaattori Anne Kulhoranta kertoo, että kaikista toimista huolimatta espanjansiruetanan voittokulku jatkuu.
– Juuri nyt olemme todella huonossa tilanteessa, koska sää on viileä, kostea ja sateinen – etanoita liikkuu aivan älyttömästi, Kulhoranta toteaa.
Espanjansiruetana lisääntyy tehokkaasti, sillä se on kaksineuvoinen: se voi joko hedelmöittää itse itsensä tai paritella toisen yksilön kanssa, jolloin molemmat tuottavat munia.
Kulhorannan mukaan kaupunki ja lukuisat vapaaehtoiset ovat tehneet kaikkensa tilanteen hillitsemiseksi, mutta toimenpiteet tuntuvat usein ”tulipalojen sammuttamiselta”.
– En usko, että lajia pystytään kokonaan hävittämään Suomesta sen lisääntymisnopeuden vuoksi. Olemme tässä taistelussa pahasti takamatkalla, hän sanoo.
Samoilla linjoilla on myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Erja Huusela.
– Espanjansiruetana on jo laajasti levinnyt ja paikoin erittäin runsas. Sille löytyy aina suojapaikkoja joutoalueilta, hoitamattomilta ja tyhjiltä tonteilta sekä luonnosta. Lajista ei päästä enää kokonaan eroon.
Luovuttaa ei silti kannata
Kulhoranta myöntää, että taistelu etanoiden leviämistä vastaan turhauttaa ajoittain.
– Vaikka tekee kaikkensa, olo on välillä riittämätön. Yksi pieni kaupunki ei pysty yksin ongelmaa ratkaisemaan, ja se turhauttaa.
Vaikka espanjansiruetanaa ei voida kokonaan hävittää, torjuntatyön merkitys kannan hillitsemiseksi on edelleen suuri.
Riihimäkeläinen vapaaehtoinen Jarmo Silvennoinen on kerännyt espanjansiruetanoita jo kymmenen vuoden ajan. Hän kertoo, että yhteisillä ponnistuksilla on merkitystä.
– Talkoot ovat tehokas tapa torjua etanoita erityisesti alueilla, joilla niitä esiintyy runsaasti. Sen vaikutuksen huomaa vielä pitkänkin ajan päästä. Minusta nämä ovat arjen sankaritekoja, hän sanoo.
Silvennoinen aloitti etanoiden keräämisen omalta pihaltaan, mutta pian toiminta laajeni koko kaupungin kattavaksi – etanoiden kerääminen vei mennessään.
Hän on nykyään tuttu näky eri puolilla Riihimäkeä. Eläkeläisellä on aikaa harrastukselleen, mutta eniten häntä motivoi yhteisöllisyys, jota taistelu espanjansiruetanoita vastaan on synnyttänyt.
– Minua on aina motivoinut yhdessä tekeminen. Saan tästä liikuntaa ja tapaan uusia ihmisiä. Olen edelleen ihan yhtä innolla mukana tässä hommassa, hän summaa.
