Riihimäki ja Kemijärvi eivät enää ole merkittäviä tulvariskialueita, koska tulvia on ehkäisty niin tehokkaasti.
Valtio tukee kuntien tulviin varautumista 2–3 miljoonalla eurolla vuodessa. Kunnat käyttävät rahaa hankkeisiin, joilla vesistöjen aiheuttamia tulvia ehkäistään.
Eri puolilla Suomea on tällä viikolla kärsitty ankarista tulvista, kun lumet sulivat ja vettä satoi paljon.
Esimerkiksi Riihimäki remontoi vuosina 2020–2023 neljä putkirumpua putkisilloiksi, ettei kaupunkia lävistävä Vantaanjoki pääse tulvimaan keskustassa. Vedellä on nyt enemmän tilaa virrata teiden alitse.
20 vuotta sitten Vantaanjoki tulvi Riihimäellä niin rajusti, että se aiheutti yli miljoonan euron vahingot:
Siltatyöt maksoivat 4,1 miljoonaa euroa, josta valtio kustansi 1,7 miljoonaa.
Riihimäellä ei enää viime vuosina ole tulvinut merkittävästi.
– On arvioitu, että putkisiltojen rakentaminen on auttanut, sanoo Riihimäen tekninen johtaja Maria Vasko.
Vaikutukset on huomattu myös muualla. Uusien siltojen ansiosta Riihimäki on pääsemässä pois maa- ja metsätalousministeriön merkittävien tulvariskialueiden joukosta. Tulvan ei siis enää katsota aiheuttavan kaupungissa laajaa vaaraa esimerkiksi ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle.
– Toki Riihimäellä työ edelleen jatkuu. Meidän pitää yhä kiinnittää paljon huomiota sekä hulevesien että vesistötulvien hallintaan, Vasko sanoo.
Patojen korotus auttoi Kemijärveä
Lapissa Kemijärvi on niin ikään pääsemässä pois merkittävien tulvariskialueiden joukosta. Syynä tähän ovat Pöyliöjärven patoon tehdyt korotukset, jotka suojaavat Kemijärven keskustaa.
Padon korotuksiin ei käytetty julkista rahaa, vaan sen maksoi kokonaan Kemijoki oy, sillä pato ei enää ollut patoturvallisuuslain mukainen.
Pori taas kuuluu jatkossa yhä tulvariskialueisiin, vaikka myös ehkäiseviä toimia on tehty. Kaupungissa merkittävimmän tulvariskin aiheuttaa Kokemäenjoki.
Porissa on vuodesta 2003 alkaen korjattu ja rakennettu ja korjattu uusia patoja noin 10 miljoonalla eurolla. Valtio on maksanut hankkeista noin puolet.
– Patotöillä turvaamme sen, että ne kestävät veden nousun. Joka talvi tulee tilanteita, että valmiustasoa korotetaan. Silloin ollaan valmiudessa kellon ympäri, kertoo Porin teknisen toimialan johtaja Markku Koppelomäki.
Talvitulviin tulisi varautua paremmin
Tulvariski jaetaan Suomessa karkeasti vesistötulviin, hulevesitulviin sekä merivesitulviin.
Tulevaisuudessa hulevesitulvat pahenevat, kun ilmastonmuutos aiheuttaa lisää rankkasateita. Samoin meren aiheuttama tulvariski kasvaa ainakin pitkällä aikavälillä, kun merivesi ennusteiden mukaan nousee.
Vesistötulvien osalta tilanne on monimutkaisempi, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava Hydrologi Noora Veijalainen.
– Suuri osa Suomen suurimmista tulvista on lumen sulamisen aiheuttamia kevättulvia. Ne voivat ilmastonmuutoksen myötä tietyissä paikoissa myös pienetä, koska lunta on vähemmän.
Monin paikoin ilmastonmuutos toisaalta kasvattaa tulvariskejä. Viime päivien rankat tulvat syntyivät lumen sulamisen ja vesisateen yhdistelmästä. Vastaavien tulvien määrä kasvaa tulevaisuudessa, Veijalainen sanoo.
– Riskejä on etenkin etelä- ja lounaisrannikolla pienissä vesistöissä. Toisaalta Järvi-Suomen suurissa järvissä ja niiden laskujoissa tulvariskien on arvioitu kasvavan.
Juuri talvitulviin tulisi Veijalaisen mielestä kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Esimerkiksi hulevesiviemärit voivat lumisateen jäljiltä olla jäässä, eivätkä viemärit vedä.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
