Raumalaisen viihdealan yrittäjän Riku Räsäsen mielestä suomalainen festivaalikenttä on muuttunut tylsäksi, eikä Pori Jazz ole poikkeus.
Keskustelu Pori Jazz -festivaalin tilanteesta ei ota rauhoittuakseen. Tappiollisten vuosien jälkeen pelättiin, että esiintyjien vetovoima ei riittäisi, ja hinnakkaat liput sekä epävakainen sää kasvattaisivat yleisökatoa. Pelot kävivät toteen. Festivaali ilmoitti vaatimattomasta 32 000 myydystä lipusta ja jo kolmannesta tappiollisesta vuodesta.
Pori Jazz -festivaalin tuore toimitusjohtaja Sampsa Jolma kommentoi heti tapahtuman päätyttyä, että huonoista luvuista huolimatta festivaalin tulevaisuus ei ole uhattuna. Nyt on vain palattu normaalille tasolle.
Viihdealalla vuodesta 1991 toiminut raumalainen Riku Räsänen kokee asian toisin.
– Porissa on palattu paskoihin kaupallisiin juhliin. Jazz-festivaali ei eroa enää mitenkään muista suomalaisista festivaaleista.
Hän ymmärtää hyvin porilaisten huolen festivaalin tulevaisuudesta. Raumanmeren Juhannus -festivaalit vuonna -99 perustanut Räsänen toteaa, että jopa Pori Jazzit ovat muuttuneet samanlaisiksi kuin kaikki muutkin isot suomalaiset festivaalit; tylsiksi.
”Pori Jazzilla viimeiset hetket käsillä”
Riku Räsäsen mielestä Pori Jazzin alamäki alkoi jo vuosia sitten. Mies muistelee aikaa, jolloin festivaalin ”isä” Jyrki Kangas toimi taiteellisena johtajana.
– Kankaan aikana tapahtumasta pyrittiin luomaan ennemminkin elämys kuin pelkästään eri artistien keikkapaikka. Kokonaisuus ja yleisön viihtyvyys painoivat silloin vaakakupissa enemmän, Räsänen toteaa.
Kun festivaaliorganisaatio siirsi Kankaan tehtävistään sivuun vuonna 2009, hävisi Räsäsen mielestä myös juhlien sielu ja syy tulla Pori Jazzeille uudestaan. Sen jälkeen jazzeja on hänen nähdäkseen toteutettu samalla tavalla kuin useimpia muitakin kotimaisia festivaaleja.
– Niitä suunnitellaan ainoastaan raha edellä.
Jos ajatusmalli ei jazz-organisaatiossa pikaisesti muutu, on peli Räsäsen mukaan pelattu ja maalisaldo ei ole porilaisille mieluisa.
Mikä pelastaisi Pori Jazz -festivaalin?
Viihdealalla pitkään toimineen Riku Räsäsen mukaan Porissa Jazz -festivaalin pelastus saavutettaisiin antamalla enemmän arvoa luovuudelle, ja siirtämällä koko tapahtuman vetovastuu esimerkiksi isolle ohjelma-alan toimijalle, kuten vaikkapa Live Nation Entertainmentille. Kyseinen yritys on yksi maailman suurimpia ohjelmatoimistoja ja viihdealan toimijoita.
– Sopimuksella velvoitettaisiin rakentamaan uudistunut Pori Jazz -festivaali sielulla ja rakkaudella, eikä vain talous edellä.
Nykyinen yhdistysvetoinen toimintatapa voisi Räsäsen mukaan edelleen säilyä, kunhan kaikki tekijät ymmärtäisivät toimia samalla puolella ja tavalla, joka palvelisi Poria.
– Jos näin olisi toimittu tänä vuonna, olisi Kirjurinluodossa voitu nähdä jopa Bruce Springsteen.
Yleisö boikotoi koska festivaali muutettiin K-18 alueeksi?
Tätä väitettä Riku Räsänen ei usko. Hän on sitä mieltä, että nyt ensimmäistä kertaa yhdeksi isoksi anniskelualueeksi muuttunut tapahtuma pystyy palvelemaan asiakkaitaan paremmin. Ratkaisusta hyötyvät kymmenet tuhannet asiakkaat. Ulkopuolelle jäävien alaikäisten määrä lasketaan sadoissa.
– Tilanne olisi toinen, jos Pori Jazzin lavalla esiintyisi Käärijä, mutta en usko tänä vuonna yhdenkään täysjärkisen alaikäisen halunneen alueelle nähdäkseen Kraftwerkin esiintyvän.
