Kalojen massakuolema johtuu matalan ja rehevöityneen lammen hapettomuudesta. Kalakuolemat ovat ihmetyttäneet ajoittain myös muissa kaupungeissa ympäri Suomen.
Rovaniemen Kirkkolammen rantaveden jäästä on paljastunut ainakin kymmeniä kuolleita kaloja. Heiveröisen jään seassa retkottaa ainakin haukia ja särkikaloja.
Kalat nousivat kaupungissa varsin näkyvälle paikalle, sillä Kirkkolammen puisto on suosittu virkistysalue, joka sijaitsee Rovaniemen keskustan kupeessa pääkirkon vieressä.
Rovaniemen ympäristötarkastaja Harri Katainen sanoo, että jään alta voi paljastua lisää kuolleita kaloja.
– Kaupunki siivoaa sen rannan, mikäli siellä ilmenee kovin paljon kuolleita kaloja, Katainen sanoo.
Syynä happikato, kaupunki harkitsee hapettamista
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kirkkolammen rantaan nousee kuolleita kaloja. Ongelma toistuu ja sen vakavuus vaihtelee vuodesta toiseen.
Syynä massakuolemaan on happikato.
Kirkkolampi on matala, turvepohjainen ja rehevöitynyt.
Kirkonkankaan ja Veitikanharjun välinen alue oli alunperin viljeltyä peltoniittyä, mutta siitä tuli lampi 1960-luvulla, kun Kemijoen Valajaskosken voimalaitos rakennettiin ja vedenpinta Kemijoessa nousi.
Rehevöitymisen seurauksena lammessa lisääntyvät hajottajat, jotka käyttävät happea. Talvella lampeen ei myöskään tule happipitoista vettä jään vuoksi.
Happikadon aiheuttamat kalakuolemat ovat puhuttaneet myös muissa kaupungeissa. Joensuun Iiksenjoesta ja Haapajoesta löytyi kuolleita kaloja yhteensä yli sata viime vuoden kesällä. Myös ainakin Vaasassa ja Porissa hapenpuute on tappanut kaloja.
Rovaniemi harkitsee hapetusta
Rovaniemen kaupungin ympäristötarkastaja Katainen kertoo, että kaupunki selvittää hapetuslaitteiden hankkimista ja sen kustannuksia. Hapetusta saatettaisiin tehdä jo ensi talvena, jos kaupungin rahakirstu aukeaa.
Hapettaminen voitaisiin ottaa käyttöön tarvittaessa tai jopa ennaltaehkäisevästi. Pari vuotta sitten kaupunki kokeili pientä väliaikaista hapetuslaitetta, mutta se ei ollut tarpeeksi tehokas.
