Moni ostaa varsinkin isoissa kaupungeissa ruokansakin verkkokaupan kautta. Ja mikä on ostaessa, kun kulut ovat pienet: itsenoudettuna ruokakassin lisäkulu on muutaman euron luokkaa, kotiinkuljetuksen hinta pyörii kympin kahta puolta.
Ruuan verkkokauppa kasvaakin vauhdikkaasti. Esimerkiksi Prismoistaan ja S-marketeistaan tunnetussa S-ryhmässä kasvuviisari sojotti alkuvuonna noin 20 prosentin kohdalla.
Osuus kokonaismyynnistä oli viime vuonna kolme prosenttia. S-ryhmää vetävän SOK:n pääjohtaja Hannu Krook arvioi osuuden lähestyvän vuoden loppuun mennessä neljää prosenttia eli reilua 400 miljoonaa euroa.
– Toki Helsingin, Turun ja Tampereen kasvukolmiossa osuudet ovat hieman korkeampia kuin muualla maassa, Krook sanoo.
S-ryhmää johtava Hannu Krook kertoo videolla ruuan verkkokaupan kannattavuudesta.
Komeat kasvuluvut tyydyttäisivät pääjohtajaa, mutta harmikseen ruuan verkkokauppa pyörii tappiolla niin S-ryhmässä kuin laajasti muuallakin.
– Ruuan verkkokauppaa käytännössä vielä harjoitellaan. Se ei oikeastaan ole kannattavaa missään maailmassa, kun on se keräily ja kuljetus, Krook listaa verkkokaupan lisäkuluja normaaliin itsepalvelumarketiin verrattuna.
– Kuluttaja ei ole myöskään valmis maksamaan sitä kokonaiskustannusta, mitä verkkokaupasta syntyy.
Nykyiset, alihinnoitellut kotiinkuljetus- ja itsenoutotaksat merkitsevät käytännössä reaaliaikaista bonusta asiakkaille.
S-ryhmä ei paljasta, paljonko keräily maksaisi, jos hinnalla pitäisi kattaa kaikki kustannukset. Tuotteiden hinnat ovat S-ryhmän verkkokaupassa samat kuin kivijalkamyymälöissäkin.
K-ryhmän verkkokaupasta vastaava johtaja Hanna Heinänen kertoo, että ruoan verkkokauppa on ainakin toistaiseksi kivijalkamyyntiin verrattuna hyvin henkilötyösidonnaista sekä keräilyn että kuljetuksen osalta.
– Yksi keskimääräinen kotiin kuljetettu toimitus tarkoittaakin yleensä noin tunnin henkilökohtaista palvelua, kun huomioon otetaan käsityönä tehtävän keräilyn lisäksi myös kotiinkuljetus ja muut järjestelyt, Heinänen sanoo.
Myyjän yksi työtunti tarkoittaa sivukuluineen karkeasti arvioiden 20–30 euron kulua. Jos ostoksensa saa kotiovelle kympillä, tienaa siitä mukavat bonukset.
Hintanosto karkottaisi
Itsenäinen kaupan asiantuntija, Turun yliopiston työelämäprofessori Arhi Kivilahti sanoo, ettei ruuan verkkokauppaa saada kannattavaksi nostamalla keräily- tai kuljetushintoja, koska se johtaisi asiakkaat vain ostoksille kilpailijan verkkokauppaan. Taksoja ei siis voida nostaa.
– Suomen itsenouto- ja kuljetustaksat ovat muutenkin jo eurooppalaisittain korkeat, hän sanoo.
Silti ruuan verkkokauppa pyörii tappiolla.
– Myymäläkeräily on tuhottoman kallista, ja verkkokaupan keräilykeskuksia on toistaiseksi hyvin vähän, Kivilahti toteaa.
Kivilahden mukaan ratkaisu verkkokaupan kannattavuusongelmaan on myyntivolyymin voimakas kasvu. Sitä kautta tulee tehoja ja kannattavuutta.
– Markkinasta pitää olla yli 10 prosenttia. Siihen menee kuitenkin vielä vuosia. Asiakkaat ovat kyllä valmiita tilaamaan ruokaa verkkokaupasta. Se on jo nähty.
Volyymin riittävä kasvu taas saattaa Arhilahden mukaan houkutella Suomen markkinoille uusia yrittäjiä. Se ei välttämättä ole ilouutinen nykyisille kaupanjäteille. Toisaalta ruuan verkkokaupan iso kasvu voi alkaa aikaa myöten nakertamaan kauppajättien isojen automarketien myyntiä, mikä nykyisellään kannattaa mainiosti.
Tekoälystä reittiapua
S-ryhmän Krookin mukaan vielä ei ole löydetty riittävästi tehostuskeinoja kääntämään ruuan verkkokauppa kannattavaksi. Esimerkiksi Vantaalle ja Kangasalle viime vuonna avatut automaatioavusteiset verkkokaupan keräilykeskukset luovat tehoja ja lisää on tulossa, mutta nekään eivät yksin riitä.
– Ei ole yhtä yksittäistä hopealuotia, vaan paljon pieniä asioita tehtäväksi paremmin. Sitä kautta toiminta varmasti kääntyy pitkällä aikavälillä kannattavaksi, Krook uskoo.
Tekoälystäkin on lähinnä hyväksi avuksi. Krookin mukaan tekoälyllä voidaan esimerkiksi optimoida keräily- ja kuljetusreittejä.
Automaatti-Sale kiinni vuoden jälkeen
S-ryhmä avasi toissa syksynä uudenlaisen automaattikaupan Tampereen keskustaan. Automaatti-Sale toimi pääsääntöisesti ilman henkilökuntaa, ja se oli avoinna ympäri vuorokauden.
Pilottikauppa suljettiin viime syksynä vain vuoden aukiolon jälkeen. Krookin mukaan teknologia ei ollut vielä riittävän kypsää pysyvään toimintaan.
Käytännössä ongelmia ilmeni kasvojentunnistuksessa etenkin ruuhka-aikoina. Jos tuotekaapin kameraan osui monta kasvoa yhtäaikaisesti, se ei aina tiennyt kenelle kaapin ovi piti avata eikä avannut kenellekään. Tämä herätti tietysti tyytymättömyyttä niin asiakkaissa S-ryhmässäkin.
Kauppa lopetettiin, eikä S-ryhmällä ole tällä hetkellä aikeita avata uusia miehittämättömiä automaattikauppoja. Mutta niitä voi tulla.
– Konseptit kehittyvät koko ajan ja maailmalta tulee uusia ratkaisuja. Kyllä me varmasti taas lähdetään kokeilemaan, kun löydetään seuraava hyvä malli, Krook lupaa.
Krookin mielestä miehittämätön kauppa voisi olla toimiva ratkaisu esimerkiksi lomakeskuksiin, urheilukeskuksiin tai tyhjenevälle paikkakunnalle, missä normaalikauppaa henkilökuntineen ei kannata enää pitää auki.
Kangaslammin Sale on Suomen ensimmäinen hybridikauppa. Osan päivästä on myyjä paikalla ja loput vuorokaudesta kauppa toimii kokonaan itsepalveluna ilman henkilökuntaa.
Puoliautomaatti toimii
S-ryhmään kuuluva Osuuskauppa Peeässä muutti varkautelaisen Kangaslammin Salen puoliautomaattiseksi kyläkaupaksi vuosi sitten keväällä.
Hybridi-Salessa voi asioida ympäri vuorokauden. Myyjä on paikalla joka päivä tietyn aikaa, täyttää hyllyt ja touhuaa muuta, kuten normaalikaupassakin. Aukioloajan umpeuduttua liike muuttuu automaattikaupaksi ilman henkilökuntaa.
Sisälle kauppaan pääsee pankkikorttia vilauttamalla ja ulos kuitilla. Maksu suoritetaan itsepalvelukassalla.
– Kokemukset ovat positiivisia. Lisäaukioloajan kustannus ei ole niin suuri, etteikö sitä kannattaisi pitää auki, Krook arvioi.
Krookin mukaan päätöksiä tai suunnitelmia uusien hybridi-Salejen perustamisesta muualle Suomeen ei kuitenkaan vielä ole.
– Saadut opit täytyy analysoida ja saada kokonaiskuva toimivuudesta. Päätöksiä voidaan tehdä sen jälkeen, Krook sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
