Sote-asiantuntijoiden mukaan tulevat sosiaaliturvaleikkaukset tiputtavat yhä useamman ihmisen toimeentulotuelle.
Terhi Toivonen,
Merja Niilola,
Joonatan Reunanen
Turussa kirkon diakoniatyöhön osallistuva työtön Julian Leino odottaa syksyä pelonsekaisin tuntein: edessä on vyön kiristystä jo ennestään niukkaan toimeentuloon.
– Siis kauhistuttaa ajatuskin. Mitä tästä voi enää leikata. Jos lähtee senttikin pois. Kun tässä ollaan nyt jo aika lirissä.
Leinon mielestä hallituksen jo tekemät ja tulevat leikkaukset sosiaaliturvaan tulevat vain lisäämään ihmisten ongelmia, koska köyhyys ja terveysongelmat kulkevat käsi kädessä.
– Asunnottomuutta, mielenterveysongelmia ja muuta. Tiedän, että monet voivat niin huonosti, etteivät edes pysty hakemaan apua. Se ei tule sinun luoksesi tässä maailmassa. Täällä rupeaa ihmisiä pian tippumaan jo hengiltä.
Sote-asiantuntijoiden mukaan ensisijaisten tukien leikkaukset tiputtavat uusia ihmisiä viimesijaiseksi tarkoitetulle toimeentulotuelle eli käytännössä lisää ihmisiä joutuu kannustinloukkuun.
Kelan tilastojen mukaan toimeentulotuen saajien määrä kääntyi kasvuun huhtikuussa – vuosien laskun jälkeen. Samaan aikaan astuivat voimaan ensimmäiset työttömyysetuuksien ja asumistuen säästöt.
Toimeentulotuen tiukat ehdot eivät kannusta työttömiä töihin, kuten hallitus haluaisi. Eivätkä kaikki töihin edes kykene, muistuttaa työtön Ville Viitala.
– Jos on ollut vaikka fyysisiä tai psyykkisiä vaikeuksia elämässä, niin ei sitä noin vain ponnista 40 tunnin työviikkoon. En minä tiedä, onko hallituksen tarkoituskaan saada ihmiset työelämään vai haluaako se vain tehdä selkeät erot ihmisten välillä – köyhät ja rikkaat.
Mutta toimeentulotukikaan ei kata kaikkea avuntarvetta. Myös ruoka-avussa ja seurakuntien diakoniatyössä avuntarvitsijoiden määrä kasvaa kokoajan.
Tuen tarve vain kasvaa, samat ihmiset säästöjen kohteena
Sosiaaliturvan asiantuntijat eivät ole yllättyneitä käänteestä. Tämä on juuri se, mistä Orpon hallitusta varoitettiin kun leikkauksista tehtiin päätöksiä hallitusneuvotteluissa ja kehysriihessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan toimeentulotuen saajien määrä tulisi kasvamaan 100 000 henkilöllä vuoteen 2027 mennessä, ja tässä luvussa ei ole vielä mukana kevään kehysriihessä päätetyt lisäleikkaukset.
– Näkisin, että nämä hallituksen toimet ovat varmasti kasvun taustalla. Tämän vuoden aikana on astunut voimaan hyvin merkittäviä leikkauksia näihin ensisijaisiin etuuksiin, SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti sanoo.
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön työelämäprofessori Minna Kivipelto arvioi toimeentulotuen tarpeen kasvavan entisestään tulevien leikkausten takia.
– Asumiseen ja toimeentuloon tulevia erilaisia heikennyksiä on luvassa, ja esimerkiksi nämä lääkeomavastuuosuudet ja asiakaspalvelumaksut rasittavat erityisen paljon heikompiosaisia ihmisiä.
Työttömyysetuuksien ja asumistuen leikkausten lisäksi hallitus on jäädyttänyt työttömyys- ja asumistukien sekä opintorahan vuosikorotukset eli niiden taso ei nouse vuoteen 2027 saakka.
Ja lisää on tulossa syksyllä ja ensi vuonna. Esimerkiksi työttömyysturvaan, asumistukeen, toimeentulotukeen, sairauspäivärahaan ja lääkekuluihin tullaan tekemään säästöjä. Myös terveydenhuollon asiakasmaksujen nousu on todennäköistä.
Perälahti on huolissaan siitä, että jo tehdyt ja tulevat säästöt osuvat samoihin ihmisiin.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että rahat eivät vain riitä niihin välttämättömiin menoihin. Ja arjessa joudutaan tekemään todella vaikeita valintoja. Esimerkiksi, ostetaanko vaikka ruokaa tai ostetaanko lääkkeitä tai hakeudutaanko terveydenhuollon palveluiden piiriin.
Hallituksen tavoite tarkoittaisi tuen ulkopuolelle joutumista
Hallituksen tavoite on vähintään puolittaa toimeentulotuensaajien määrä ja säästää tuesta sata miljoonaa euroa. Tukea saa noin seitsemän prosenttia väestöstä.
Asiantuntijat eivät usko tavoitteen täyttyvän tällä menolla. Paitsi jos viimesijaisen tuen ehtoja nipistetään jollain lailla.
– Kyllähän saajien määrää voidaan mekaanisesti vähentää. Lääkärissäkäyntiä voidaan vähentää sillä tavalla, että ei anneta lääkäriaikoja. Ja toimeentulotuen saajien määrää voidaan vähentää sillä, että kiristetään saamisen ehtoja.
– Se on ihan mahdollista, jos näin julmia halutaan olla, professori Kivipelto huomauttaa.
Perälahden mukaan käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että merkittävä osa ihmisistä, jotka nyt tarvitsevat tukea toimeentuloonsa suljettaisiin sen ulkopuolelle.
Sosiaaliturvan uudistamista pohtivalta työryhmältä odotetaan esitystä suunnitteilla olevasta ”yleistuesta” hallituksen ensi kevään puoliväliriiheen.
