Restauroija Anne-Mari Junnola laskee ohuen pensselin kädestään ja sanoo:
– Tämä on todennäköisesti yhteishengeltään paras raksa, jolla olen koskaan ollut.
Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiinissa työskentelevä Junnola on ollut mukana Säätytalon peruskorjauksessa sen käynnistymisestä syyskuusta 2023 alkaen.
Nyt hänellä on työn alla pääsalin lasimaalauksien korjaaminen.
Junnolan mukaan perinteisen miesvaltaisella rakennusalalla ei aina ole ollut helppoa työskennellä. Epäasiallinen käytös on ollut tavallista alalla, jossa vain kymmenosa on naisia.
– Täällä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Töihin on joka päivä ollut ilo tulla. Kaikkia tervehditään, Junnola kertoo.
Katso videolta, mitä mieltä restauroija on työhyvinvoinnista:
Hallitusneuvotteluiden näyttämönä toimivan Säätytalon peruskorjauksen aikana rakennuksen julkisivut kunnostetaan, sisätilojen maalauskoristeet konservoidaan ja talotekniikka uudistetaan. Myös esteettömyyttä parannetaan.
Helsinkiin vuonna 1891 valmistunut Säätytalo on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen koristeellinen rakennus niin ulko- kuin sisäpinnoiltaankin. Sen takia projektissa on mukana erityisen paljon Junnolan kaltaisia viimeistelytyöhön erikoistuneita naispuolisia ammattilaisia.
Kaikkiaan peruskorjaus on työllistänyt noin tuhat ihmistä.
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink kertoo, että vaativat korjaushankkeet ovat aina sen tekijöille stressaavia.
– Kun puhutaan suurista rahoista, kiireellisistä aikatauluista ja monista urakoitsijoista, ongelmia tulee aina. Rakentaminenhan on ongelmanratkaisua aamusta iltaan, hän sanoo.
Poikkeuksellinen panostus työhyvinvointiin
Valtion omistama Senaatti-kiinteistöt hallinnoi liki 9 000 rakennusta Suomessa.
Säätytalon liki 50 miljoonaa maksava peruskorjaus on ensimmäinen hanke, johon henkilöstön hyvinvoinnista ja mahdollisista konfliktitilanteista huolehtimaan palkattiin työyhteisövalmentaja Riikka Wirpi.
– Jo ensimmäisessä tapaamisessa kävi ilmi, että koko porukka toivoi yhteistyön sujuvan koko hankkeen ajan erinomaisesti. Tavoitteena oli olla Suomen paras raksa, Wirpi sanoo.
Työyhteisövalmentajan käyttö on Wirpin mukaan poikkeuksellinen panostus työhyvinvointiin. Toimintatapa on herättänyt kiinnostusta myös Rakennusteollisuus-kattoliitossa, joka on kutsunut Wirpin kertomaan kokemuksistaan.
Wirpin työ Säätytalolla alkoi sillä, että työmaalle koostettiin hyvän yhteistyön pelisäännöt, jotka kehystettiin kahvihuoneen seinälle. Wirpistä jo se on tärkeää, että pysähdytään pohtimaan, mitä hyvä yhteistyö on.
– Se ennakoi hyviä toimintatapoja, ja sovittuun on helppo palata matkan varrella. Hyvää yhteistyötä pitää kehittää koko ajan.
Hän vetää säännöllisesti valmennushetkiä peruskorjauksen avainhenkilöille. Koko työyhteisön tunnelmia seurataan säännöllisillä kyselyillä. Niiden vastaamisprosentti saatiin korkeaksi merkitsemällä sen täyttämistä varten työmaakalenteriin yhteinen pullakahvihetki.
Kaikkein tärkeintä työyhteisövalmentajan roolissa on Wirpin mukaan ihmisten välisten suhteiden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen.
– On energian haaskaamista ja elämän tuhlaamista, jos olemme jotenkin valjuissa ja huonoissa väleissä toistemme kanssa.
Tämän takia Wirpi on halunnut rakentaa tilaa inhimillisyydelle. Hän on laittanut työntekijät keskustelemaan asioista, joista palavereissa ei yleensä puhuta: jaksamisesta, työn merkityksellisyydestä ja haaveista.
Hänen mielestään tunteet kuuluvat työpaikalle. Olennaista on, miten niitä ilmaistaan ja käsitellään.
– Menetämme paljon, jos puhuttelemme työelämässä pelkkää rationaalista puolta. Jos emme huomioi tunteita, iso osa potentiaalista jää saavuttamatta.
Ulkopuolinen voi nähdä kirkkaammin
Työterveyslaitoksen johtavan konsultin Susanna Kalavaisen mukaan työyhteisövalmentaja on varsin uusi ammattinimike. Työnohjaajia, konsultteja ja kehittäjiä on sen sijaan hyödynnetty eri organisaatioissa etenkin muutosvaiheiden tukena jo pitkään.
– Ulkopuolisella ammattilaisella on sekin etu, että hän kykenee esittämään hankaliakin kysymyksiä. Niitä usein myös siedetään paremmin kuin oman organisaation edustajalta.
Hän muistuttaa, että työnantajilla on tänä päivänä ymmärrys siitä, että työntekijöiden hyvinvointi on vahvassa yhteydessä työn tuottavuuteen ja siihen, että organisaatio pystyy menestymään.
Rakennuttajapäällikkö Selja Flink on samoilla linjoilla.
– Tässä on mukana taka-ajatus siitä, että työt tulevat hoidettua tehokkaammin ja paremmin.
Säätytalon raksan hyvä henki on saattanut osaltaan vaikuttaa siihen, että sisätilat valmistuvat etuajassa kesäkuussa. Suunnitelmissa on, että rakennus on valtaapitävien käytössä joulukuun alussa.
Siihen asti Rakennuslehden Vuoden työmaa 2024 -kilpailun voittaneessa kohteessa työskentelee kiireinen, mutta hyväntuulinen joukko.