Ensihavainnot tulevasta sienikaudesta antavat odottaa runsasta satokautta. Kanttarelleja ja tatteja löytyy eri puolilta maata, paikoitelleen jopa myyntiin asti.
Viime aikojen runsaat sateet ovat ropisseet suoraan sieniharrastajien koreihin.
Kantarelli- ja tattihavaintoja on tehty eri puolilla maata. Sienisaaliit ovat vielä yleisesti pieniä, mutta esimerkiksi Pohjois-Karjalasta on kerätty parhaimmillaan kymmenien kilojen tattisaaliita myyntiin.
Sienikauden aloitusajankohtaa Suomen sieniseura -yhdistyksen puheenjohtaja Janne Koskinen luonnehtii melko tavanomaiseksi.
– Kun olemme viime aikoina tottuneet kuiviin ja helteisiin kesiin, niin nyt sateisemman alkukesän myötä sienilöydöt voivat tuntua poikkeukselliselta.
Runsasta satokautta on kuitenkin lupa odottaa. Mitä enemmän sataa, sitä enemmän tulee yleensä sieniä.
Sienet pitävät useamman kuukauden sadejaksosta, mutta myös sopivasta lämpötilasta.
– Jos tulee helteinen heinäkuu ja hyvin kuivaa, sato ei välttämättä kohoa mitenkään hirveän hyväksi eli paljon on kiinni myös lähiaikojen sateista, kun koko kaudella liikutaan.
Metsästä hyvää oloa
Lahtelainen, Villähteellä asuva sieni- ja villiyrttineuvoja Annukka Linninen tutkii vielä tuttuja sieniapajia.
– Kantarelleja lähimetsistä löytyy jo, vaikka omilta vakiopaikoilta en ole vielä havaintoja tehnyt. Nyt kun saadaan vähän lämmintä, alkavat tatitkin putkahdella.
Pian käynnistyvät sienestäjän kiireet.
– Kantarelli- ja tattisesongin jälkeen heinäkuussa nousevat haperot esiin mäntykankailta, sen jälkeen rouskut ja myöhemmin syksyllä suppilovahverot. Niiden satokausi kestää lumien tuloon asti.
Erä- ja luonto-oppaana toimiva Linninen kannustaa lähtemään metsään avoimin mielin ja aistein. Metsässä liikkumisesta voi iloita, vaikka ei syötäviä sieniä koriinsa löytäisikään.
– Sieniä on kiva katsella ihan ulkonäön vuoksi. Esimerkiksi monet käävät ovat hyvin kauniita ja värikkäitä.
Itämaista twistiä ruokapöytään
Suomessa on monipuolinen sienikulttuuri. Vaikutteita on tullut monelta suunnalta, niin idästä kuin lännestä.
Viime aikoina sienestäjät ovat innostuneet erikoisuuksista.
– Matsutake on nostanut suosiotaan, samoin Japanissa suosittu ruokasieni honshimeiji, Janne Koskinen kertoo.
Sienet tunnetaan meillä tuoksuvalmuskana ja tievatupaskynsikäkkäänä.
Sieniharrastajia on moneen lähtöön. Ruokasienet kiinnostavat, mutta harrastus saattaa Koskisen mukaa suuntautua vaikkapa kääpiin tai kotelosieniin.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät sienikartallakin. Tutut lajit ovat siirtyneet pohjoisemmaksi.
– Esimerkiksi suppilovahvero oli vielä 2000-luvun alkuvuosina harvinainen Pohjois-Karjalassa, mutta nykyään hyvinkin tavanomainen ja selvästi yleistynyt.
Myös satokaudet ovat lyhentyneet.
– Pitkän aikavälin sienestyksestä on siirrytty vähän sellaiseen tiivistettyyn malliin, että kaikki sienet nousevat kerralla esiin. Se ei voi olla sattumaa, vaan kertoo siitä, että ilmastomme lämpenee, Suomen sieniseuran puheenjohtaja toteaa.
