Tuore liittokansleri Friedrich Merz lunasti heti vaalilupauksensa tiukemmasta rajavalvonnasta. Nyt rajavartijat ovat saaneet avukseen poliiseja.
Uusi hallitus, uusi politiikka.
Kaksi päivää sitten liittokansleriksi valittu Friedrich Merz vei kristillisdemokraatit (CDU) vaalivoittoon kovilla puheillaan pakolaisista.
Seuraukset näkyvät jo nyt maan rajoilla – poliiseja on lähetetty myös pienemmille rajanylityspaikoille eri puolille Saksaa.
Saksa siis kiristää maahanmuuttopolitiikkansa tuntuvasti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Saksa voi käännyttää rajoiltaan myös ne turvapaikanhakijat, jotka ovat jo jättäneet hakemuksen johonkin toiseen EU-maahan.
Poikkeuksena ovat esimerkiksi raskaana olevat naiset ja lapset.
Sveitsi: Lainvastaista toimintaa
Saksan naapurimaista Sveitsi on reagoinut kaikkein kärkkäimmin muuttuneeseen tilanteeseen. Alppimaa syyttää isoa pohjoista naapuriaan voimassa olevien lakien rikkomisesta.
Sveitsin oikeusministeriö vihjaili viestipalvelu X:ssä mahdollisista vastatoimista. Hätäisiä päätöksiä ei kuitenkaan ole luvassa: Sveitsi sanoo aluksi seuraavansa sivusta, miten linjaukset näkyvät heidän maaperällään.
Sveitsiläisten toiveena on kuitenkin ministeritason tapaaminen asian selvittämiseksi.
Myös Itävalta on jo aiemmin ilmaissut tyytymättömyytensä Saksan suunnitelmiin. Tänään torstaina sen käyttämät sanamuodot olivat aiempaa maltillisempia.
Itävallan sisäministeriö totesi, että se tukee yleisellä tasolla Saksan pyrkimyksiä taistelussa salakuljettajamafiaa ja laitonta maahanmuuttoa vastaan.
Suomi ja Puola keppihevosina
Liittokansleri Merzin tukijoukot ovat useaan otteeseen maininneet Puolan ja myös Suomen esimerkkeinä siitä, miten rajavalvontaa voidaan kiristää EU-säädöksistä huolimatta. Suomi sulki kaikki Venäjän vastaiset maarajanylityspaikat 30. marraskuuta 2023 alkaen.
Monien mielestä vertaus kuitenkin ontuu. Puola ja Suomi tiukensivat käytäntöjään Venäjän aiheuttaman pakolaisongelman takia.
Keskellä Eurooppaa sijaitsevalla Saksalla on sen sijaan yhdeksän naapurivaltiota.
Tänä vuonna tulee täyteen 40 vuotta Schengen-sopimuksen solmimisesta, mikä takasi vapaan liikkuvuuden monen Euroopan maan välillä. Kun sopimuksen vapaata liikkuvuutta aletaan jarruttaa, se vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään.
