Saksan liittokansleri Olaf Scholz vaatii nopeita toimia Ukrainan rauhanneuvottelujen eteen.
Scholz kommentoi asiaa eilen sunnuntaina Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n jokavuotisessa liittokanslerin kesähaastattelussa.
– Uskon, että nyt on aika keskustella siitä, miten pääsemme ulos sotatilanteesta ja miten saamme rauhan nopeammin aikaan, Scholz sanoi.
Scholzin lausunto herättää huomiota, koska länsijohtajat ovat läpi sodan hokeneet, että Ukraina päättää, milloin se haluaa ryhtyä hieromaan rauhaa. Länsijohtajat ovat aiemmin varoneet hoputtamasta Ukrainaa neuvottelupöytiin.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön mukaan Scholzin vaatimus rauhanneuvotteluista kertoo kansainvälisen politiikan epävarmuudesta.
– Tämä kielii siitä, että peliaika on vähissä, Käihkö sanoo.
– Nyt puhutaan kuukausista, joiden jälkeen voi tapahtua suuria muutoksia. Erityisesti Yhdysvaltojen tulevat vaalit voivat kääntää tilannetta ratkaisevasti.
Scholz tapasi viime viikolla Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin. Hän sanoi sunnuntaina olevansa Zelenskyin kanssa yhtä mieltä siitä, että Venäjä pitää saada mukaan tuleviin rauhanneuvotteluihin.
Käihkön mukaan myös Ukraina haluaa Venäjän neuvottelupöytään ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja.
– Vaalien jälkeen tilanne Ukrainan kannalta voi muuttua.
Scholzilla sisäpoliittisia paineita
Scholzin kommentin voi tulkita myös osana Saksan sisäpolitiikkaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander.
– Scholzin oma asema ja hallitus ovat joutuneet kovan paineen alle, Ålander sanoo.
Ukrainan tukemista vastustavat puolueet saivat vastikään ennätysvoitot osavaltiovaaleissa Thüringenissä ja Saksissa. Lisäksi Saksa on puolittamassa tukeaan Ukrainalle ensi vuonna.
Käihkön mukaan ympäripyöreät puheet rauhasta pelaavat kuitenkin Venäjän pussiin.
– Venäjällä on sotilaallisesti ylivoima. Jos länsi nyt alkaa pienentää aseellista tukeaan, Ukrainan mahdollisuudet puolustautua heikkenevät rajusti, Käihkö sanoo.
Myös Venäjä tietää tämän.
– Venäjä haistaa lännen epävarmuuden. Se pitää painetta yllä ja puskee voimalla ainakin Yhdysvaltain vaaleihin asti, Käihkö sanoo.
Käihkön mukaan Venäjää ei tunnu hetkauttavan, jos se joutuu joitakin kuukausia jatkamaan suuria materiaalisia ja inhimillisiä uhrauksia. Näin Venäjä parantaa asemiaan mahdollisia neuvotteluja varten.
– Venäjää hyödyttäisi se, mitä Trump uhoaa: että pistetään peli poikki nykyisillä rintamalinjoilla.
– Tämä on myös osasyy, minkä takia Venäjä nyt puskee ja ottaa niin paljon alueita kuin pystyy, Käihkö sanoo.
Venäjä etenee Ukrainan itärintamalla
Venäjä on edennyt Ukrainan itärintamalla, ja on puhuttu jopa Ukrainan puolustuksen mahdollisesta murtumisesta. Ainakin tilanne on äärimmäisen vaikea.
Jos Ukrainan puolustus pettää itärintamalla, Venäjälle voi avautua tilaisuus edetä laajamittaisesti. Venäjä väittää vallanneensa viikon aikana useita pikkukyliä ja Novohrodivkan kaivoskaupungin Donetskissa noin 20 kilometrin päässä strategisesti tärkeästä Pokrovskin kaupungista.
Käihkön mukaan on selvää, että kolmatta vuotta jatkuva sota halutaan ratkaista. Iso kysymys on, mitä tapahtuu sen jälkeen.
– Zelenskyi on puhunut nyt neljän kohdan rauhansuunnitelmasta, jonka hän esittelee vielä tämän kuun aikana Yhdysvalloille.
Mitä Zelenskyi haluaa?
Zelenskyi on kertonut, että rauhansuunnitelma Ukrainan sodan voittamiseksi on nelivaiheinen. Siihen liittyy myös Ukrainan hyökkäys Kurskiin. Yksityiskohtia Zelenskyi ei paljasta.
Yhtenä osana suunnitelmaa on Zelenskyin mukaan ”voimakas paketti”, jolla Venäjä pakotetaan lopettamaan sota diplomaattisin keinoin.
– Tästä voi tulkita, että esityksessä on jotakin uutta ja että jonkinlainen neuvotteluratkaisu olisi kenties vaihtoehto, Käihkö sanoo.
– Ukrainan täytyy tietää, kuinka sen turvallisuus taataan jatkossa. Sen on vaikea suostua esimerkiksi armeijansa rajoittamiseen, kuten Venäjä vaati keväällä 2022.
Käihkön mukaan myöskään Minskin sopimuksen kaltainen välitila ei ratkaisisi tilannetta. Venäjän sotateollisuus pystyy nopeammin korvaamaan sotilaallisia tappioitaan. Sen jälkeen Venäjä pystyisi hyökkäämään vielä voimallisemmin.
– Voidaan ajatella, että ukrainalaisten kannalta sota on jopa turvallisempi vaihtoehto. Jos Ukraina nyt demobilisoisi armeijansa, ei se välttämättä saisi sitä uudestaan pystyyn nopeasti, Käihkö kysyy.
– Nyt Ukrainalla on sodankäynnin välineet – parin vuoden päästä näin ei välttämättä enää ole.
