Pohjois-Savon käräjäoikeudessa on puitu tällä viikolla Suomen suurinta salametsästystapausta. Jutun käsittelyyn on varattu kaksi viikkoa.
Käräjillä on syytettynä kaikkiaan 31 miestä, joiden epäillään osallistuneen laajaan ja järjestelmälliseen salametsästykseen 2019–2023 pääosin Lapinlahden seudulla.
Saaliina on ollut susia, ilveksiä ja ahma sekä rauhoitettuja lintuja, kuten joutsenia ja haukkoja.
Mitä Savukukoksi nimetystä salametsästystapauksesta ajatellaan eduskunnassa?
Yle kysyi tähän juttuun asiaa niiltä eri puolueiden kansanedustajilta, jotka ovat kannattaneet kampanjoissaan ja puheissaan muutosta nykyiseen petopolitiikkaan.
Kansanedustajat ovat Suomen tiheimmiltä susialueilta Itä- ja Pohjois-Suomesta, Savo-Karjalan ja Oulun vaalipiiristä.
”Kaikki ovat uhreja, sudet ja metsästäjät”
Keskustan kainuulaisen Tuomas Kettusen (kesk.) mielestä syytetyt kantavat rikosoikeudellisen vastuun, mutta itse salametsästys on seurausta huonosta suurpetopolitiikasta.
– Mielestäni uhreja ovat kaikki, sudet ja metsästäjät. Nykyinen metsästyslainsäädäntö ja kaatoluvista tehdyt valitukset ovat johtaneet siihen, ettei pystytä elämään sulassa sovussa, Kettunen sanoo Ylelle.
Kettusen mukaan ei riitä, että poliitikot puhuvat juhlapuheissa, miten susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei ihmisten pihapiiriin.
Nyt tilanne on Kettusen mielestä päinvastainen. Susi kuuluu ihmisten pihapiiriin, koska suden luontainen arkuus on hävinnyt.
– Jos nuori tai vanhempi joutuu suurpedon uhriksi, sitten kysytään, kuka on uhri. Onko suurpeto uhri, joka tappoi pienen lapsen tai vanhuksen jossain maaseudulla?
– Pitääkö mennä niin pitkälle, että tulee lisää uhreja? Tällöin voidaan kysyä, kumpi oli uhri tässä nykyisessä lainsäädännössä, Kettunen kysyy.
”Ei metsästäjiä tikunnokkaan”
Perussuomalaisten kansanedustaja, pohjoiskarjalainen Sanna Antikainen pitää salametsästysvyyhtiä vakavana.
– En hyväksy tekoa, mutta tämä osoittaa sen, kuinka tärkeää on saada luvanvarainen suurpetojen metsästys kuntoon ja häirikkösusien aiheuttama tilanne kuriin, Antikainen toteaa.
Hänen mukaan metsästäjien laaja enemmistö on Suomen lakia noudattavia vastuullisia ihmisiä.
– En toivo metsästyksen tai metsästäjien yleisesti joutuvan tikunnokkaan tämän yksittäisen tapauksen takia.
Antikaista huolestuttaa päättäjänä, että epäillyt ovat kertoneet kuulusteluissa pettymyksestään suurpetopolitiikkaan.
– Maaseudun ihmisten on voitava luottaa, että häirikkösusien aiheuttama huoli otetaan valtiovallan taholta vakavasti.
Syytettyjen mielestä susia on liikaa
Yle kävi Savukukko-oikeudenkäynnin esitutkinta-aineistoa läpi. Syytetyt ovat vedonneet kuulusteluissa susien suureen määrään.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) viimeisimmän arvion mukaan Suomen susikanta on pysynyt ennallaan edellisvuodesta 2023. Susia oli maaliskuussa 2024 todennäköisesti 277–321 yksilöä.
Lisäksi syytetyt ovat maininneet salametsästyksesn syyksi kannanhoidollisen metsästyksen puutteen ja lupien vähäisen määrän koskien sutta ja ahmaa.
”Viranomaiset vääntäneet käsittämättömän solmun”
Kokoomuksen kansanedustaja, yläsavolainen Markku Eestilä korostaa, etteivät oikeudenkäyntiin liittyvät asiat kuulu kansanedustajalle.
Rikosoikeudellinen vastuu on tekijöillä.
– Totta ihmeessä Suomessa täytyy lakia noudattaa, ja jos lakia rikkoo, se on ilman muuta väärin.
Yleisellä tasolla Eestilän mielestä kyseessä on kansalaisten protesti.
Eestilän mukaan tapaus kuvastaa päättäjien, ministeriön virkamiesten, riistakeskuksen ja poliisien yhteistä epäonnistumista.
– Nämä kaikki tahot ovat saaneet väännettyä tämän niin käsittämättömään solmuun, että tämä ei palvele enää kansalaisia. Kansalaisten kunnioitus lainsäädäntöä kohtaan heikkenee.
Eestilän mielestä ratkaisu on saada suurpetojen kannanhoidollinen metsästys nopeasti käyntiin ilman jatkuvaa saivartelua ja käräjöintiä.
– Laki tervejärkiseen kuntoon ja keväällä eduskunnassa läpi.
”Yhteiskunta ei mahdollista kulttuurista metsästystä”
– Aina voi ymmärtää, mutta hyväksyä ei tarvitse, sanoo perussuomalaisten kainuulainen kansanedustaja Mikko Polvinen.
Polvisen mukaan oikeuden ottaminen omiin käsiin ei ole hyväksyttävää. Sen sijaan ymmärrettävää on, miksi salametsästystä tapahtuu.
– Jos salametsästyksestä syytetyt kokevat, että yhteiskunta ei mahdollista heidän kulttuurista metsästysharrastustaan ja valtio sekä yhteiskunta eriarvoistavat, ihmisillä on taipumus tarttua omin käsin omiin oikeuksiin, Polvinen sanoo.
Polvisen mukaa Pohjois-Savon salametsästysrikoksessa voi heijastua muutenkin tyytymättömyys yhteiskuntaan autioituvassa syrjä-Suomessa.
Hänen mielestään aiemmat hallitukset eivät ole ottaneet vakavasti suurpetopolitiikan haastetta.
– Tämä hallitus muuttaa tilanteen.
”Susien määrä on naurettavaa pilkantekoa”
Keskustan kansanedustaja, pohjois-karjalainen Hannu Hoskonen totetaa metsästysrikosten olevan tuomioistuimen ratkaistavissa.
Hoskonen penää viranomaisilta rehellisyyttä Suomen susikannasta. Hän ei luota Luken arvioon noin 300 sudesta.
– Jokainen mökin mummokin Ilomantsissa ja Keski-Suomessa ja rannikolla tietää, että susia juoksentelee luonnossa valtavat määrät.
– Sehän on naurettavaa pilkantekoa. Aidosti pelkään, että pieni koulutyttö tai poika joutuu suden suuhun.
Hoskonen ei suostu sanomaan, mikä olisi hänen mielestään sopiva susikannan määrä.
– Susikanta pitää laskea rehellisesti, ja sen mukaan asettaa susikannan tavoitetaso ja ylimääräinen metsästää pois.
Hänen mielestään Suomen lakiin pitäisi myös saada pykälä pihasusien poistamisesta, koska osa niistä on täysin ihmispelkonsa menettäneitä koirasusia.
– Ne ovat kaikkein vaarallisimpia. Täysin puhdasrotuiset, luontaiset sudet eivät tule pihaan.
Ylen tietojen mukaan hallituksen esitysluonnos metsästyslain muuttamisesta tulee eduskunnan valiokuntien käsittelyyn jo helmikuussa. Esitys sallisi suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen.
Asia halutaan mahdollisimman pian eduskunnan päätettäväksi, jotta laki ehtii voimaan ennen ensi syksyn metsästyskautta.
Katso myös:
