Selkäkipu on monelle ikävän tuttu seuralainen. Sitä on lähes jokaisella jossain vaiheessa elämää.
Alaselkäkivun Käypä hoito -suositus uudistui keväällä. Siinä on selkäkipuisten elämään vaikuttavia muutoksia.
Liikkuminen selkäkivun aikana
Uusi suositus kannustaa selkäkipua potevia entistä painokkaammin liikkeellä pysymiseen.
Aiemmin ohjeena oli toimia ”kivun sallimissa rajoissa”. Nyt ohjeena on jatkaa arjen aktiviteetteja ”kohtuullisesta kivusta huolimatta”.
Aiempi ohjeistus rajoitti osan liikkumista liikaa, ajattelee fysioterapeutti, Etelä-Savon hyvinvointialueen kuntoutuksen erityisasiantuntija Riikka Holopainen.
– Jos sanotaan kivun sallimissa rajoissa, niin monelle kipu ei salli mitään liikkumista. Tiedämme kuitenkin, että ne, jotka pysyvät liikkeessä kohtuullisesta kivusta huolimatta, toipuvat nopeammin.
Sama ohje on myös aiemmin julkaistussa, pienempää potilasjoukkoa koskevassa käden ja kyynärvarren rasitussairauksien hoitosuosituksessa.
Työnteko selkäkivun aikana
Myös työssä jatkamiseen rohkaistaan nyt entistä vahvemmin, jos työnteko on selkäkivusta huolimatta mahdollista. Silloin voidaan tarvita työn muokkausta, mikä vaatii työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä.
– Se, että ihminen on saikulla pitkän aikaa, ei yleensä kuntouta. Kun työssä jatketaan, voi olla esimerkiksi lyhennettyä työaikaa tai tehtävien vaihtoa, toteaa Oulun yliopiston emeritusprofessori ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kuntoutusjohtaja Jaro Karppinen.
Selkäkivut ja elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Hoitosuositus painottaakin henkilökeskeistä hoitoa. Potilaiden on tultava kuulluiksi, ja heidän tilanteensa täytyy ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti.
Selän hoitoon voidaan yhdistää nyt myös psykologiaa
Hoidossa pyritään bongaamaan entistä paremmin ne, joilla selkäkipu on riskissä pitkittyä. Pitkittymiseen voivat olla yhteydessä esimerkiksi liikkumiseen liittyvät pelot, uniongelmat, masennus, selkää kuormittava työ ja usein se, että erilaiset riskitekijät kasaantuvat.
Pitkittyneessä kivussa harjoitteluun voidaan uuden suosituksen mukaan yhdistää myös psykologisia hoitomenetelmiä. Niitä voi toteuttaa lisäkoulutuksen saanut fysioterapeutti tai psykologi ja fysioterapeutti yhdessä.
– Fysioterapiassa se tarkoittaa vaikka sitä, ettei vain anneta jumppaohjeita, vaan huomioidaan ihmisen kipuun liittyvät käsitykset ja se, millaisia huolia kipuun ja sen seurauksiin liittyy, Riikka Holopainen sanoo.
Fysioterapeutti Riikka Holopainen kertoo videolla, miten selkäkivun aiheuttama liikkeiden pelko voidaan huomioida fysioterapeutin vastaanotolla.
Jos ihminen välttelee selkäkivun pahenemisen pelosta esimerkiksi selän taivuttamista, istumista tai tavaroiden nostamista, se voi auttaa hetken aikaa, mutta pidemmän päälle elämä voi rajoittua ja toipuminen hidastua.
– Helposti käy niin, että jäädään neljän seinän sisään. Ei nähdä kavereita, ei päästä omiin harrastuksiin selkäkivun takia, Riikka Holopainen kuvailee.
Kun liikkeisiin liittyvät huolet tulevat huomioiduiksi, pienillä muutoksilla tai uskalluksella voi löytyä uusi tapa, jolla vaikkapa kyyristyminen kengännauhojen solmimiseksi onnistuu.
Riikka Holopaisen mukaan perusasiat psykologisten menetelmien huomioimisesta ovat suurimmalla osalla fysioterapeuteista hallussa. Suomessa on kuitenkin vähän sellaisia fysioterapeutteja, jotka ovat saaneet syvällisemmän koulutuksen psykologisten hoitomenetelmien käyttöön fysioterapian tukena.
Koulutusta pyritään laajentamaan nykyistä suuremmalle joukolle.
Hoito alkaa tavallisimmin fysioterapeutin vastaanotolta
Alaselkäkipuiset potilaat ohjataan uuden suosituksen mukaan ensisijaisesti fysioterapeutille, elleivät oireet viittaa vakavaan syyhyn. Potilaan ohjaaminen suoraan fysioterapeutin vastaanotolle on jo tälläkin hetkellä laajasti käytäntönä.
– Siinä päästään suoraan hoitoprosessiin. Ei tule ylimääräistä hyppelyä lääkärin kautta. Fysioterapeutit ovat saaneet koulutusta juuri tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, jolloin on varmuutta eikä tule yliampumista, Jaro Karppinen sanoo.
Suosituksen yhteydessä tehdyn tutkimuskatsauksen mukaan fysioterapeuttien suoravastaanotto on yhtä turvallista kuin lääkärien vastaanotto, eivätkä vakaviin syihin viittaavat oireet jää huomaamatta ja ohjaamatta eteenpäin. Hoidon aloitus suoraan fysioterapeutin vastaanotolta on myös kustannustehokasta.
Juttuun haastatellut Oulun yliopiston fysiatrian emeritusprofessori, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kuntoutusjohtaja Jaro Karppinen ja fysioterapeutti, Etelä-Savon hyvinvointialueen kuntoutuksen erityisasiantuntija Riikka Holopainen ovat osallistuneet uuden alaselkäkivun Käypä hoito -suosituksen tekemiseen.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
