Arktisen alueen merkitys avaruustutkimuksessa kasvaa. Satelliittikeskus lisää ymmärtämystä esimerkiksi merijäiden, lumipeitteen ja kasvillisuuden muutoksista.
Euroopan avaruusjärjestö ESA perustaa yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa Arktisen satelliittien kalibrointi- ja validointikeskuksen Sodankylään. Tavoitteena on parantaa satelliittipohjaisen tiedon laatua ja edistää uusien, arktiseen alueeseen liittyvien palveluiden ja sovellusten kehittämistä.
Keskus nostaa Suomen avaruustoiminnan vaikuttavuutta kansainvälisesti huomattavalla tavalla, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoo.
– Keskus myös luo kasvun edellytyksiä suomalaiselle avaruustoiminnalle ja -teollisuudelle sekä parantaa tieteellisen tiedon tasoa.
Satelliittien ja tarkempien havaintojen avulla on mahdollista saada nykyistä parempaa tietoa arktisen alueen maanpinnasta. Asia kiinnostaa nyt erityisesti Euroopan avaruusjärjestö ESAn kaukokartoituskomiteaa.
Avaruustutkimus tukee yhteiskunnan toimintoja
Suomessa ei ole omaa avaruusjärjestöä, vaan ESA toimii Suomen avaruustoiminnan selkärankana.
Kokouksen puheenjohtajan, maanmittaushallituksen ylijohtajan Jarkko Koskisen mukaan suomalaisten osallistuminen ESAn ohjelmiin on luonut Suomeen merkittäviä sovelluksia, joilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys.
– Esimerkiksi merijään kartoitus ja seuranta mahdollistaa jäänmurtajien tehokkaan operoinnin. Jääpalvelu on kehitetty käyttämään Euroopan avaruusjärjestön satelliittiaineistoja.
Myös valtakunnan metsien inventointi, lumen sulamisen seuranta, tulvien ennustaminen, sekä sääpalvelut pohjautuvat ESAn satelliittidataan.
Lapissa loistava sijainti satelliittikeskukselle
Uuden keskuksen sijainti korkeilla leveysasteilla on ihanteellinen, sillä esimerkiksi ilmastonmuutos ja biodiversiteettimuutos tapahtuvat huomattavasti isompina arktisella alueella, Koskinen sanoo.
– Tällä hetkellä informaatio, mitä siitä tulee, on pelkästään satelliittidataa.
Näillä toimilla lisätään ymmärtämystä merijäiden sulamisesta, lumipeitteenmuutoksista sekä kasvillisuuden muutoksista, jotka vaikuttavat eläimiin ja ihmisiin.
Tulevaisuudessa kaukokartoitus ja paikannus tulevat muodostamaan myös digitalisaation tärkeimmän komponentin.
– Puhutaan älyliikenteestä ja itse ajavista autoista. On älykästä metsätaloutta, jossa metsäkone itsenäisesti kerää puut. Tällaisia asioita kaukokartoitus mahdollistaa, Jarkko Koskinen kertoo.
Koko digitalisaatio-automaatio tulee olemaan Koskisen mukaan avaruustekniikan ansiota.
Suomessa kasvussa uusi toimiala: new space -yritykset
ESA on myös ollut edesauttamassa suomalaisen new space -ekosysteemin menestystarinaa ja murrosta.
Yksi monista new space -yrityksistä on Kuva Space, jonka erityisosaamista ovat satelliittikamerat.
Toimitusjohtaja Jarkko Antila kertoo, että yritys rakentaa isoa maapallon monitorointijärjestelmää, joka koostuu satelliiteista, joissa on tietty erikoiskamerateknologia.
– Pyrimme monitoroimaan käytännössä kaksi kertaa päivässä koko maapallon.
Antilan mukaan Kuva Space tuottaa informaatiota joka puolelta maapalloa. Esimerkiksi siitä, miten biodiversiteetti ja ilmastonmuutos etenevät.
Jos tapahtuu kriisejä tai muodostuu uhkatilanteita, yhtiö pystyy toimittamaan ennakoivaa tietoa asiakkaille, jotka osaavat sitten varautua niihin etukäteen.
– Kuvaamme maapalloa erikoiskameralla, joka näkee asioita, mitä silmällä ei pysty näkemään.
Kuvista pystyy Antilan mukaan tunnistamaan eri kasvilajeja ja materiaaleja. Sen tiedon ja tekoälyn avulla saadaan käyttövalmista informaatiota valtiollisille toimijoille tai yrityksille.
