Korkein hallinto-oikeus edellytti selvitystä Soklin ahojen kasvillisuudesta, jotta alueen ”erityisyys” voidaan arvioida. Se voi nousta kaivoksen ympäristöluvan esteeksi.
Lapin ely-keskus on saanut valmiiksi yli satasivuisen selvityksen Soklin ahojen suhteesta muihin luontaisesti puuttomiin kivennäismaihin. Sekä yhtäläisyyksiä että eroja löytyi eikä selvitys ota kantaa siihen, ovatko Soklin ahot ”erityinen luonnonolosuhde”.
Ympäristö- ja vesitalouslupaa ei saa myöntää, jos hanke aiheuttaa ”erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista”.
Pohjois-Suomen avi myönsi jo kertaalleen ympäristö- ja vesitalousluvan Soklin kaivoshankkeelle, mutta Korkein hallinto-oikeus palautti luvan aviin kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi.
KHO vaati muiden asioiden ohella ympäristöhallintoa selvittämään Soklin ahojen kasvillisuutta ja ekologiaa. Avin tehtäväksi jää arvioida, ovatko Soklin ahot ympäristönsuojelulain tarkoittama ”erityinen luonnonolosuhde”.
Arvioinnin tueksi tehdyssä selvityksessä verrattiin puuttomia Soklin ahoja muihin luonnostaan puuttomiin kivennäismaihin. Sellaisia löytyi Suomesta noin 3000 hehtaaria, eniten Keski- ja Pohjois-Lapista.
– Soklin alueella oli enemmän ruohovartisia kasveja ja heiniä. Keski-Lapissa taas on enemmän tunturikasvillisuutta muistuttavaa matalaa varpua ja jäkälää, sellaista tunturikasvillisuutta, kertoo ylitarkastaja Kirsi Alahuhta.
Toisaalta moni kasvi yhdisti puuttomia kivennäismaita. Tällaisia olivat muiden muassa puolukka, metsälauha ja karhunsammal.
Lupahakemus peruttiin eikä uutta ole tullut
Ennakko-oletuksena oli, että lämpötila selittää puuttomuutta esimerkiksi pakkasvaurioiden kautta, mutta tästä saatiin Alahuhdan mukaan vain ”heikkoja signaaleja”. Alahuhta arvioi, että kyse on mahdollisesti yhteisvaikutuksesta, jossa osansa on lämpötilalla ja maaperän ominaisuuksilla.
Ely teki selvityksen ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen sekä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa.
Lupaviranomaisen arvioitavaksi jää, poikkeaako Sokli niin paljon muista luontaisesti puuttomista kivennäismaista, että se ansaitsee erityisaseman.
”Erityistä luonnonolosuhdetta” ei ole laissa tarkasti määritelty. Ympäristönsuojelulain perusteluissa todetaan, että sillä tarkoitetaan ”poikkeuksellisten luonnonarvojen kokonaisuutta”.
Tällä hetkellä ympäristölupahakemusta ei ole käsittelyssä, koska hankkeen aiemmin omistanut lannoitejätti Yara perui lupahakemuksen vuonna 2023.
Valtion omistama Suomen Malminjalostus osti hankkeen Yaralta vuonna 2020 ja se jatkaa tutkimuksia Soklissa.
