Yliopisto on jatkanut yhteistyötä kiistellyn kiinalaisen yrityksen kanssa senkin jälkeen, kun yhtiö on luokiteltu Yhdysvalloissa turvallisuusriskiksi.
- Veli-Pekka Hämäläinen
- Kirsi Skön
- Johanna Mattinen
Helsingin yliopisto on tehnyt laajasti yhteistyötä kiistellyn kiinalaisen geeniteknologiayrityksen kanssa, selviää Ylen MOT-toimituksen hankkimista asiakirjoista.
Kiinalainen BGI Group on yksi maailman suurimmista genomiikka-alan yrityksistä. Sen yhteydet Kiinan valtioon ja armeijaan ovat herättäneet huolta länsimaissa. Yhdysvalloissa BGI on luokiteltu sotilasyhtiöksi. Esimerkiksi sen tytäryhtiö BGI Tech Solutions on nimetty Yhdysvalloissa kansallista turvallisuutta vaarantavien toimijoiden listalle.
Helsingin yliopisto on ostanut palveluita BGI Tech Solutionsilta yli kahdella miljoonalla eurolla. MOT:n tietopyynnöllä saamien laskutietojen perusteella ostot ovat jatkuneet edelleen – senkin jälkeen, kun yhtiöön liittyvät turvallisuushuolet ovat levinneet maailmalla. Vilkkaimmillaan yhteistyö oli vuonna 2017.
Helsingin yliopisto on hankkinut yhtiöltä esimerkiksi DNA:n sekvensointipalveluita. Yliopisto on lähettänyt BGI:lle DNA-näytteitä ja maksanut niiden lukemisesta ja analysoinnista.
Myös Åbo Akademi sekä Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot ovat asioineet BGI:n kanssa, mutta lähinnä viime vuosikymmenen puolella ja silloinkin Helsingin yliopistoa vähemmän.
Kiina kerää laajaa geenidataa maailmalta
BGI Group on pyrkinyt laajentumaan voimakkaasti länsimaissa jo yli kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi vuonna 2012 BGI pääsi laajan yrityskaupan avulla käsiksi amerikkalaiseen geeniaineistoon. Maan silloista hallintoa on myöhemmin arvosteltu siitä, että kauppaan ei puututtu.
Suojelupoliisi varoitti uusimmassa turvallisuuskatsauksessaan liian avoimesta terveys- ja geenidatan jakamisesta. Supo kommentoi MOT:lle, että yhteistyössä autoritaaristen maiden kanssa on vaikea varmistua, ettei tieto päädy haitallisiin käyttötarkoituksiin. Supo ei nimeä katsauksessaan yksittäisiä yrityksiä.
Kiina kerää ulkomailta sellaista geenidataa, jota maa ei itse jaa muille. Kriitikoiden mukaan maan tiedustelulaki myös velvoittaa BGI:n kaltaiset yritykset luovuttamaan datan valtiolle.
BGI on saanut rahoitusta valtiolta ja tehnyt yhteistyötä Kansallisen Puolustusteknologian Yliopiston (NUDT) kanssa. Yhdysvaltojen mukaan Kiina on käyttänyt geenianalyysejä uiguureihin kohdistuvissa sortotoimissa.
Helsingin yliopisto sanoo noudattavansa Suomen ja EU:n säännöksiä ja ohjeistuksia. Sillä ei ole tiedossa perusteita kieltää tutkimusryhmiä ostamasta BGI:ltä palveluita. Yliopiston mukaan ihmisperäisten näytteiden tutkimuksia ei ole kuitenkaan tilattu kiinalaisyritykseltä vuoden 2023 jälkeen.
Tutkija: ”Ne lähestyivät kaikkia, joilla on isoja aineistoja”
Yhteistyö kiinalaisen geeniteknologiajättiläisen kanssa on herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä myös Helsingin yliopiston sisällä.
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMMin tutkimusjohtaja Aarno Palotie sanoo BGI:n lähestyneen häntäkin ”aggressiivisesti” joitakin vuosia sitten. FIMM on Helsingin yliopiston alainen instituutti.
– Ne halusivat Euroopan markkinoille ja lähestyivät kaikkia tutkijoita, joilla on isompia aineistoja.
Palotie sanoo kieltäytyneensä kaikista kiinalaisyrityksen yhteistyötarjouksista.
– Olen huolissani henkilötietojen käsittelystä. En halua luovuttaa tietoa kiinalaiselle toimittajalle, koska minun täytyisi voida luottaa siihen, että tieto ei valu mihinkään.
Aarno Palotie on tutkimusjohtaja myös Finngen-hankkeessa. Finngen ei ole tehnyt yhteistyötä BGI:n kanssa. Toisaalta myös Finngenin tuloksia on hyödynnetty julkaisuilla mitattuna eniten nimenomaan Kiinassa.
Turun yliopiston mukaan yksi sen tutkijoista oli haluton valitsemaan BGI:tä, kun DNA-sekvensointi kilpailutettiin kymmenen vuotta sitten. Hankintalaki kuitenkin velvoitti yliopiston valitsemaan kiinalaisyrityksen, joka osallistui tarjouskilpailuun aggressiivisella hinnoittelulla. Turun yliopisto ei tiettävästi enää tee yhteistyötä BGI:n kanssa.
BGI Group on jo aiemmin kiistänyt keräävänsä geenidataa Kiinan valtion käyttöön tai olevansa valtion omistama tai hallitsema. Sähköpostissaan MOT:lle se korostaa noudattavansa EU:n tietosuojalainsäädäntöä.
MOT tutki Suomen yliopistojen yhteyksiä Kiinaan kolme vuotta sitten jaksossa Yliopistot Kiinan armeijan asialla.
