Valtioneuvosto on alkanut selvittää, miten valtaa pitäisi käyttää Nato-Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Työnjako-asiat nousivat keskusteluun, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) pyysi presidentti Alexander Stubbia sijaistamaan Orpoa heinäkuussa Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa. Oppositio on moittinut järjestelyä.
Orpo ja Stubb ovat Ylen tietojen mukaan päätyneet järjestelyyn kahdenkeskisessä puhelinkeskustelussaan.
Tätä ennen Suomi oli yrittänyt kaupata paikalle Blenheimiin Orpon sijaan ministeriä, mutta britit halusivat vain päämiestason vieraita. Virkamiehille britit olivat esittäneet, eikö Suomesta voisi tulla esimerkiksi presidentti.
Ylen tiedossa ei ole, kumpi oli aloitteellinen kokousedustuksen suunnittelussa, presidentti vai pääministeri.
Myöhemmin myös Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson pyysi Stubbia tuuraamaan.
Orpon oli ollut tarkoitus lomailla koko kuukausi, mutta osallistua epäviralliseen kokoukseen Blenheimissa. Hän pyysi kuitenkin lomaa myös kokouspäivälle.
Työnjakoselvitys oli suunnitteilla jo valmiiksi
Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on aloittanut esiselvityksen presidentin ja hallituksen työnjaosta ulkopolitiikassa.
– Se on tekeillä jo. Oikeusministeriössä esiselvitystä on alettu tehdä jo ennen opposition vaateita, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa suurlähettiläspäivillä Helsingissä.
Oppositiopoliitikot vaativat selvityksen tekemistä viikonloppuna MTV:n uutisen mukaan.
Selvityksen on Orpon mukaan tarkoitus valmistua kehysriihen aikoihin eli ensi kevääseen mennessä. Sen jälkeen työ jatkuu kaikkien puolueiden kesken. Perustuslain muuttaminen toimivaltasuhteissa vie vuosia.
Toimivaltasuhteiden selvittäminen osuu ajallisesti yksiin Orpon ja Stubbin kokousjärjestelyistä keskustelemisen kanssa, mutta selvittäminen on ollut suunnitelmissa jo aiemmin.
Perustuslakivaliokunta edellytti Suomen liittyessä Natoon, että eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin valtasuhteita pitää arvioida. Vaikka Nato ei suoraan muuta Suomen päätöksentekoa ja toimivaltasuhteita, se voi heijastua vallankäyttöön.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että eduskunnalla pitää olla riittävät vaikutusmahdollisuudet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Toimivallasta säädetään perustuslaissa.
Orpo: Kyse ei ollut lautaskiistasta
Eduskunnan eli ylimmän vallankäyttäjän kannalta sillä on merkitystä, edustaako Suomea presidentti vai pääministeri. Pääministeri käy poliittisista linjauksistaan valiokuntien kuultavana esimerkiksi EU-kokouksiin mennessään.
Presidentillä taas ei ole velvollisuutta informoida eduskuntaa, mutta sekä edellinen presidentti Sauli Niinistö että nykyinen presidentti ovat tehneet niin vapaaehtoispohjalta.
Kokous, johon Stubb osallistui Orpon puolesta, ei kuitenkaan ollut EU-kokous vaan epävirallinen Euroopan poliittisen yhteisön kokous. Siihen osallistuu Euroopan unionin maiden lisäksi muita eurooppalaisia maita kuten Britannia. Asialistalla on yleensä turvallisuuspolitiikkaa.
Orpo sanoi, että tekisi saman päätöksen uudelleen.
– Tässä ei ollut kyse lautaskiistasta, Orpo toisti.
Orpo tulkitsee, että ongelma kulminoitui kun selvisi, että hän lomailee perhesyistä, vaimonsa syntymäpäivän takia.
Oppositio huomautteli kokoomuksen värisuorasta
Oppositiosta on kiinnitetty huomiota siihen, että kokoukseen osallistujaa ei selvitetty eduskunnalle.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska sanoi tiedotteessaan, ettei riitä että kokoomuksen sisällä tiedetään, kuka osallistuu mihinkin kokoukseen.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi X:ssä, että on ollut puhetta kokoomuksen värisuorasta ulkopolitiikassa.
– Helppous ei oikeuta sopimaan Suomen edustautumisesta omien kesken.
Niin pääministeri, ulkoministeri kuin puolustusministeri ovat kokoomuslaisia, ja presidentti Stubb valittiin tehtäväänsä kokoomuksen ehdokkaana.
Orpo on sittemmin luvannut selvittää kokousasian eduskunnalle.
Nato-presidentin vallan rajoja ei ole vielä arvioitu
Reilun vuoden ajan Suomessa on eletty Nato-aikaa. Naton huippukokouksissa presidentti edustaa Suomea, mutta muuten työnjakoa sovitellaan valtioneuvoston ja presidentin välillä.
Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, puolustuspolitiikka taas kuuluu valtioneuvostolle.
– Ei meillä ole ollut mitään erityistä ristiriitaa, Orpo sanoo.
Orpon mukaan sovitettavaa on ollut siinä, että EU-politiikassa esimerkiksi Ukraina-kysymykset nousevat usein esiin.
– Itse en ole muutostarpeisiin tai ongelmiin vielä törmännyt, Orpo sanoo.
Orpo sanoo, ettei ole kuullut käytännön ongelmista, mutta teoreettisista kyllä.
Uutinen päivittyy, korjattu Britannian kokouspaikaksi Blenheim 26.8. klo 19.42.
