Luvassa saattaa olla draamaa ja irtiottoja perussuomalaisten murskatappion jälkeen.
Kivenheiton päästä Helsingin kauppatorista on keltainen, empiretyylinen rakennus, jossa päätetään lähipäivinä paljosta.
Valtioneuvoston juhlahuoneiston parvekepylväiden taakse kokoontuvat tänään vallassa olevat hallituspuolueet päättämään lähivuosien valtion rahankäytöstä: veroista, leikkauksista ja investoinneista.
Julkisuuteen on tihkunut jotain tiedonmurusia siitä, millaisia päätöksiä kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP mahdollisesti kehysriihessä tekevät.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on vahvistanut mukana olevan ehdotuksen, jonka mukaan suomalaiset maksaisivat jatkossa vähemmän veroa palkastaan eli ansiotuloveroa laskettaisiin. Veronalennus koskisi sekä pieni- että suurituloisia ihmisiä.
Myös muita tuntuvia veronalennuksia on suunnitteilla, mukaan lukien yritysten maksaman yhteisöveron keventämistä.
Jos yhteisöveroa laskettaisiin EK:n vaatimuksen mukaan 20 prosentista 15 prosenttiin, maksaisi se yli kaksi miljardia euroa. Näin arvioi valtiovarainministeriön ylin virkamies, kansliapäällikkö Juha Majanen Iltalehden haastattelussa.
Ylen tietojen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottaminen kaikille työttömille ei ole toteutumassa. Syynä on se, että universaalin ansiosidonnaisen malli maksaisi liikaa valtiolle.
Esillä on ollut myös perintöverosta luopuminen, mutta sen toteutuminen näyttää epätodennäköiseltä sen suuren hintalapun takia.
Riihestä odotetaan yksityiskohtia 100 miljoonan euron sosiaalihuollon sekä opetus- ja kulttuurialan 75 miljoonan euron säästöistä.
Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoittelee yhteensä 9 miljardin euron säästöjä valtiontaloudesta neljän vuoden vaalikauden aikana.
Oman mausteensa neuvotteluihin tuo se, että perussuomalaiset kokivat murskatappion alue- ja kuntavaaleissa.
Perussuomalaisilla saattaa siis olla tarve tehdä irtiottoja hallituksen tiukasta säästökuurista, joka on vaikuttanut monien suomalaisten – myös puolueen perinteisten äänestäjien elämään.
Katso alla olevasta videosta, kuinka Orpo vakuutteli viime tiistaina, että vaalitulos ei tule vaikuttamaan kehysneuvotteluihin tai tiukkaan säästötavoitteeseen.
Pilasiko Trump kasvulupauksen?
Pääministeri Petteri Orpo on halunnut brändätä nyt käsillä olevat neuvottelut kasvuriiheksi.
Orpon suunnitelmana oli, että vaikeimmat ja suurimmat säästötoimet olisi tehty kahtena ensimmäisenä vuotena ja nyt olisi tilaa toimille, jotka olisivat kansalle mieluisampia.
Kapuloita rattaisiin heittää kuitenkin se, että Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit uhkaavat syöstä koko maailmantalouden – ja sen mukana Suomen – taantumaan.
Hallitus käyttää pohjanaan työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron tekemää listaa talouskasvua vauhdittavista keinoista.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on odotetusti tyrmännyt Murron listalla olevan ehdotuksen työperäisen maahanmuuton lisäämisestä.
Ylen tietojen mukaan kasvutoimia olisi noin 400 miljoonan euron arvosta, joka rahoitettaisiin yhtä suurilla veronkiristyksillä ja säästöillä.
Mahdollista on myös, että puolustusmenoja kasvatetaan entisestään Euroopan kireän turvallisuustilanteen takia.
Valtiontalouden kehyksen laatiminen käynnistyi tammikuun lopulla, kun ministeriöt kertoivat oman hallinnonalansa rahoitustarpeensa valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriö on laatinut oman kehysehdotuksensa näiden pohjalta.
Juttuun on haastateltu Itä-Suomen yliopiston politiikan tutkijaa Jenni Karimäkeä.
