Käteinen kelpaa Suomessa yhä harvemmassa kahvilassa ja kirjastossa. Nostoautomaattienkin määrä vähenee.
Tähän voi lähivuosina tulla muutos, sillä EU-komissio haluaa, että jatkossa eurosetelit ja -kolikot olisi pakko hyväksyä maksuvälineenä kaikkialla EU:ssa.
Tekeillä oleva käteisasetus on osa yhtenäisvaluuttapakettia, jossa yhtenä tavoitteena on ottaa käyttöön myös digitaalinen euro. Komission tavoitteena on varmistaa käteisen laaja hyväksyttävyys ja riittävä saatavuus.
Asiantuntija Jenni Liikanen Suomen Pankista ja valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Kari Kemppainen ennakoivat, että suomalaiseen sopimusvapauteen voi tulla tiukennuksia käteisasetuksen myötä. Yrittäjän sopimusvapaudella tarkoitetaan sitä, että hän voi valita, mitkä maksutavat hyväksyy, kunhan ilmoittaa siitä asiakkaalle hyvissä ajoin ennen ostopäätöstä.
– On mahdollista, että siellä on tulossa myös meille määräyksiä, joita monessa euromaassa on jo nyt, eli yritysten on pakko hyväksyä käteistä maksutapana, Liikanen sanoo.
Käteisasetuksen tekstien hionta on kesken. Monet isot kysymykset ovat vielä ratkaisematta.
– Suomen kanta on, että lähtökohtaisesti kannatamme tätä käteisasetusehdotusta, mutta emme tässä nykymuotoilun tiukimmassa versiossa, kiteyttää Suomea neuvotteluissa edustava Kari Kemppainen.
Kemppainen ei usko, että sadan prosentin käteispakko olisi tulossa kaikille toimijoille.
– Sen verran jäsenmailla on eriäviä näkemyksiä.
Syyskuussa jatkuvien neuvotteluiden aikataulusta Liikanen ja Kemppainen eivät vielä uskalla sanoa mitään tarkkaa.
Selvitimme, mitä asetus voisi kuitenkin sen tiukimmassa versiossaan tarkoittaa Suomessa.
1. Käteispakko helpottaisi elämää ja lisäisi yhdenvertaisuutta
Noin kymmenen prosenttia suomalaisista käyttää pääasiallisena maksutapanaan joko pelkästään käteistä tai käteisen ja sähköisen maksutavan yhdistelmää päivittäisostoksia tehdessään.
– Vaikka osuus kuulostaa suhteellisen pieneltä, niin se on kuitenkin huomattava määrä yksittäisiä kuluttajia, sanoo Suomen pankin rahahuollon asiantuntija Jenni Liikanen.
Suomen Pankin keväällä tekemässä kuluttajakyselyssä lähes 40 prosenttia on vastannut, että he pitävät käteistä edelleen tärkeänä maksuvälineenä.
Liikasen mukaan eniten käteistä käyttävät lapset ja vanhukset. Käteisen merkitys korostuu myös, mitä kauemmas suurista asutuskeskuksista mennään.
Siksi Kari Kemppaisen mukaan on tärkeää turvata käteismaksujen mahdollisuus esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden ostamisessa.
Neuvotteluissa on keskusteltu myös mahdollisista asetukseen tulevista maksimietäisyyksistä lähimmälle pankkiautomaatille. Tämä voi muuttaa myös suomalaista pankkiautomaattiverkostoa.
2. Yrityksille ja julkisen sektorin palveluntarjoajille tulisi lisäkuluja
Käteishuollon kustannukset ovat suhteellisesti sitä suurempia, mitä vähemmän käteistä liikkuu kyseisessä yrityksessä tai toimipisteessä.
– Jos tulisi sadan prosentin pakko hyväksyä käteistä, niin ilman muuta se tarkoittaisi kaupoille ja muille palveluntarjoajille lisäkustannuksia, Kari Kemppainen sanoo.
Asetelma on Kemppaisen mielestä varsin vaikea. Yhtäältä pitää saada käteiselle laillisena maksuvälineenä riittävä hyväksyttävyys.
– Samanaikaisesti pitää tunnustaa se, että käteisen käyttö verrattuna muihin sähköisiin maksutapoihin on meillä Suomessa huomattavasti vähäisempää kuin muualla Euroopassa.
Käteisasetuksen laatimisen vaikeus näkyy myös eri tahojen viime talvena antamissa lausunnoissa. Kuluttajien ja esimerkiksi vammaisten edustajat kannattavat käteisasetusta jo yhdenvertaisuuden takia. Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa ja Kaupan liitto ovat kriittisiä ja pelkäävät, että yritysten rahahuollon kulut kasvavat. Lausunnoissa onkin esitetty, että julkisen sektorin pitäisi maksaa osa käteishuollon kustannuksista.
3. Muutos lisäisi turvallisuusriskejä, mutta parantaisi huoltovarmuutta
Moni suomalaisyritys on luopunut käteisestä turvallisuussyihin vedoten. Kassaa ei kannata ryöstää, jos siellä ei ole käteistä.
– Vaikka joissakin Euroopan maissa pitää hyväksyä käteistä noin yleisperiaatteena, niin esimerkiksi öiseen aikaan sitä ei tarvitsisi ottaa vastaan, neuvotteleva virkamies Kari Kemppainen valtiovarainministeriöstä sanoo.
Näin toimitaan esimerkiksi Tanskassa.
Taskun pohjalla kilisevät kolikot tuovat monille turvallisuuden tunnetta silloin, kun kortinlukija ei vaikkapa sähkökatkon aikana toimi. Ukrainan sodan laajentuminen taas sai monet suomalaiset nostamaan käteistä kotivaraksi.
– Huoltovarmuuden näkökulmasta on selvää, että mitä enemmän meillä on eri tavoin toimivia maksuvälineitä, sitä parempi meidän yleinen huoltovarmuusturvallisuus on, Kemppainen muistuttaa.
