Kalastusmatkailussa on maa- ja metsätalousministeriön mukaan valtava hyödyntämätön kasvupotentiaali Suomessa.
Lohjalaiset 27-vuotiaat Patrik Hillner ja Joni Kuismanen kalastaneet koko ikänsä.
Kaksikko suuntaa heinäkuisena päivänä kalaan Lohjan ja Vihdin rajalla sijaitsevalle Hiidenvedelle ja uskaltavat olla lähes varmoja saaliista.
– Tästä järvestä nousee isoja haukia ja kuhia. Hauessa voi päästä lähelle kymmentä kiloa, jos hyvä tuuri sattuu. Tyyliin 90-senttisiä kuhia on tässä järvessä myös paljon, Hillner kuvailee.
Hiidenveden petokalat kasvavat Hillnerin arvion mukaan jättivonkaleiksi, koska niillä on paljon särkikalaa ruokanaan. Kuismanen ajaa venettä kohti järvenselkää, ja kaksikko tutkii samaan aikaan kalojen liikkeitä veneen live- ja viistokaikuluotaimesta.
Muita veneitä järvellä ei juurikaan näy, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.
Merikalastus kiinnostaa usein järviä enemmän
Samaan aikaan kun ammattikalastus hiipuu, on kalastusmatkailussa maa- ja metsätalousministeriön mukaan valtava kasvupotentiaali.
Näkemyksen allekirjoittaa myös Etelä-Suomessa kalastusretkiä järjestävän Fishing Xperiencen kalastusopas Kari Koivisto.
– Suomea ei ehkä ole vielä löydetty kalastuskohteena. Ehkä me suomalaiset otamme välillä tämän meidän luonnon eli sen, mitä meillä on tarjota, itsestäänselvyytenä. Sitä ei ehkä osata vielä tuotteistaa ja tuoda esille.
Yritys järjestää kalastusretkiä sekä merelle että järville noin 70 kertaa vuodessa. Meriretkille on selkeästi järviretkiä suurempi kysyntä, vaikka Etelä-Suomen järviltäkin on mahdollista saada kirjaimellisesti suuria kalastuselämyksiä.
– Kyllä esimerkiksi Lohjanjärvessä ja Hiidenvedessä on hyvä kalakanta ja ne sopivat kalastusmatkailuun oikein mainiosti, toteaa itsekin molemmilla järvillä kalastava Koivisto.
Maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman kalastusmatkailun kehittämisohjelman kunnianhimoinen tavoite on nostaa Suomen kalastuspalvelut koko Euroopan parhaimmistoon seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Tavoitteen tueksi ministeriössä on jaossa 230 000 euroa kehittämisohjelman toteuttamista valmistelevien hankkeiden suunnitteluun ja pienimuotoiseen pilotointiin.
Tukirahojen hakuaika päättyi kesäkuun puolivälissä.
– Suomen kalastusmatkailun kasvun mahdollisuudet ovat hyvät, mutta kilpailu asiakkaista sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla on vaikeaa ilman pitkäjänteistä tuotekehitystä, maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Eija Kirjavainen totesi ministeriön tiedotteessa toukokuussa.
Ahven ja kampela kalastajien ykkössaaliit ruokapöytään
Patrik Hillnerin ja Joni Kuismasen kalaretki tuottaa tulosta parissa tunnissa. Ensin syöttiin käy 85-senttinen ja noin nelikiloinen hauki, sitten 60-senttinen ja parikiloinen kuha.
Luotaimet ja tuhannet vesillä vietetyt tunnit helpottavat varsinkin isojen kalojen narraamista huomattavasti, mutta itsestäänselvyys saalis ei sentään ole. Kaksikko näkee luotaimesta, että useampi kala käy katsomassa vieheitä läheltä, mutta kääntyy pois.
Hillner painottaa vastuullista kalastamista.
– Mielestäni on erittäin tärkeää, että nimenomaan isoimmat kalat päästetään takaisin veteen. Esimerkiksi hauki on eräänlainen oman kotijärvensä hoitokalastaja, koska se syö niin paljon särkikalaa. Se jarruttaa osaltaan järven rehevöitymistä. Järviä ei missään tapauksessa kannata näistä jättikaloista tyhjentää.
Tämä kiisteltykin pyydystä ja päästä -kalastusmenetelmä yleistyy myös kalastuskilpailuissa.
Hillnerille ja Kuismaselle kalastaminen on paitsi harjoitusta kisoihin myös tärkeä henkireikä.
– Täällä järvellä saa olla rauhassa ja nauttia Suomen luonnosta. Näen nimenomaan järvissä paljon potentiaalia kalastusmatkailuun, ja se on myös lisääntynyt. Joku niissä isoissa kaloissa viehättää, ja onhan se aina kiva taistelu tuollaisen ison kalan kanssa, Hillner summaa.
Hillnerin lempiruokakala on ahven. Kuismanen syö mieluiten savustettua kampelaa.
Elokuun alussa Hillner narraa kalaa Inarinjärvellä. Sieltä nousee esimerkiksi harjusta, siikaa ja rautua, joita ei Etelä-Suomen järvissä uiskentele.
