Hylyn rungon sisältä löytyvät suurikokoiset kivet viittaavat siihen, että se olisi upotettu tarkoituksella.
Ville Lappalainen,
Jussi Putkonen
Museovirasto tutkii mysteerihylkyä Suomenlinnan edustalla.
Suomenlinnan vesistöissä makaa useita sellaisia. Yksi niistä on saanut nimekseen Hilma.
Meriarkeologien ryhmä on tutkinut hylkyä jo kolmen vuoden ajan.
Hilma-hylky on noin 33 metriä pitkä ja kahdeksan metriä leveä puulaiva. Kukaan ei tiedä, mikä Hilman nimi alun perin oli tai mistä se on peräisin.
Viralliselta nimeltään Länsi-Mustasaaren hylky 2 sijaitsee Suomenlinnassa Länsi-Mustasaaren itäpuolella. Hylky on helposti saavutettavissa maalta käsin.
Hylyn uppoamisajankohta on alustavasti ajoitettu vuoteen 1780, ja rakennuspuun alkuperäksi on tunnistettu Itämeren pohjoisrannikko.
Alustava tulkinta hylyn uppoamisesta osoittaa, että se olisi upotettu tarkoituksella.
Tähän viittaavat hylyn rungon sisältä löytyvät suurikokoiset kivet.
– Kun saamme hylyn ajoitukset ja rakenteet selville, alamme haarukoida arkistolähteistä, mikä hylky tai laiva se on alun perin ollut. Pohdimme myös, miksi ihmeessä hylky on jäänyt juuri rantaveteen, sanoo meriarkeologi Minna Koivikko.
Hylky on tyypillinen Suomenlinnaan sijoittuva puulaivan hylky, josta on säilynyt vain pohjaosa eli kyseessä on niin kutsuttu luurankohylky. Pohjaosan päällä on irtonaisia rakenneosia. Hylky on sijaintinsa vuoksi ollut koko ajan vahvan ihmistoiminnan vaikutuksen piirissä.
Hylkyä tutkitaan osana Tukholman yliopiston vetämää, kuusivuotista Unohdettu laivasto -tutkimushanketta. Museovirasto on projektissa mukana vielä seuraavat kolme vuotta.
