Teemu Pallonen sommittelee sanoja tottuneesti. Tällä kertaa hän sai ristikon idean tilaajan antamasta kuvasta, jossa on matkailuauto.
Ensimmäiseksi Pallonen keksii kuvasta lähtevät lauseet. Sen jälkeen hän laatii muut sanat niiden lomaan. Pallonen suosii tavallisia sanoja, ja yrittää käyttää niitä mahdollisimman monipuolisesti.
– Mukana saa olla mielellään y-, ä- ja ö-kirjaimia, jotta ristikosta tulee mielenkiintoisempi. Yritän välttää vaikeita nimisanoja, koska ne eivät ole kaikille tuttuja.
Vihjeiden vuoro on vasta sitten, kun kaikki sanat ovat paikoillaan.
Pallonen piirtää ympyröitä niihin kohtiin, joihin piirtäjä voi toteuttaa kuvavihjeen. Hän kirjoittaa itse sanalliset vihjeet, jotka ovat suoria ja yksinkertaisia.
Se kertoo, että kyseessä on helppo ristikko. Niitä suomalaiset rakastavat.
Ristikoiden suosio räjähti korona-aikana, eikä ole siitä notkahtanut
Ristikkolehtien myynti on kasvanut merkittävästi kuluneen 10 vuoden aikana, vaikka aikakauslehtien menekki on laskenut.
Etenkin korona-aika sai monet tarttumaan ristikoihin. Suosio ei ole notkahtanut senkään jälkeen.
Kauppojen lehtihyllyillä ristikkolehdet vievät lähes puolet tilasta. Erilaisia nimikkeitä on tarjolla yli 60. Kustantajat vakuuttavat, että niiden kaikkien julkaiseminen on kannattavaa.
Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla on myyty jo kaksi miljoonaa irtonumeroa, kertoo Lehtipisteen kaupallinen johtaja Ville Melkko.
– Ristikoiden täyttäminen ei onnistu samaan tapaan digitaalisesti kuin aikakauslehtijuttujen lukeminen. Moni myös hakee ristikoista vastapainoa jatkuvalle kännykän ja digilaitteiden käytölle, hän pohtii suosion syitä.
Lehtipiste jakelee ristikkolehdet kauppoihin ja kioskeihin. Alan tärkeimpiä kustantajia ovat suomalaiset Kolmiokirja ja Grawiko, sekä Onni Kustannuksen ostanut hollantilainen Keesing.
Muusta maailmasta poiketen suomalaiset suosivat kuvaristikoita, joissa vihjeet laaditaan ristikon sisään. Lisäksi mukana on vähintään pääkuva, usein myös piirrettyjä kuvavihjeitä.
Grawikon toimitusjohtaja Jussi Granqvist on tehnyt tänäkin kesänä pitkän kiertomatkan kuvatessaan sopivia ristikkoaiheita ympäri Suomen.
Haastattelupäivänä hän on Suomussalmella kuvaamassa talvisodasta tutun Raatteentien maisemia.
– Kustantajilla on mukavat ajat, kun suuret ikäluokat ovat voimissaan ja ratkovat näitä. 10–15 vuoden päästä tilanne voi olla toinen. Asiakkaita poistuu kentältä, eikä uusia tule samaa tahtia mukaan, Granqvist sanoo.
Asiakaskunta näkyy myös lehtien nimissä: on Isoädin ristikot ja Isoisän ristikot. Kustantajien mukaan tyypillinen ristikkolehden ostaja on yli 50-vuotias nainen.
Lehtihyllyillä on tosin tehty jo havaintoja siitä, että myös nuoret kuluttajat ovat kiinnostuneet ristikoista. Suurin kustantaja Kolmiokirjat on kehittänyt tarkoituksella lehtiä, jotka sopisivat nuoren yleisön makuun.
Vaikeiden ristikoiden ratkojat ovat kokonaan oma joukkonsa. He odottavat Ilta-Sanomien viikonloppu-Koviksia ja tilaavat Iisakin ristikoita tai Punaista pelikaania. Näitä lehtiä voi ostaa irtinumeroinakin, mutta myynti on melko vaatimatonta.
Eläminen on kallistunut, ristikkolehdet eivät
Räikeän ulkoasunsa lisäksi ristikkolehdet varastavat huomion halvoilla hinnoillaan. Näyttää siltä, ettei viime vuosien yleinen kustannusten nousu ole koskettanut niitä lainkaan.
Nivaska uusia ristikoita lähtee mukaan alle kolmella eurolla, tarjouksista puhumattakaan. Syynä on kova kilpailu, sanoo ristikkolehtien päätoimittaja Eero Kettunen Kolmiokirjasta.
– Hintataso asettui tällaiseksi 2010-luvun vaihteessa. Siitä saakka hintataso on pysynyt samana, vaikka se on pompannut muissa aikakauslehdissä.
Yhtälö tuntuu erikoiselta, koska jokaisen ristikon laatii ainakin toistaiseksi ihminen, ei tekoäly.
Kustantajien mukaan suurimpia kulueriä ovat painaminen ja jakelu. Laatijoille maksettavat palkkiot ovat matalia, 50 eurosta ylöspäin. Valtaosa tekijöistä laatii niitä sivutyönään.
Arvioiden mukaan ristikoilla tienaa elantonsa muutama kymmenen laatijaa.
Teemu Pallonen työskentelee ristikkoguru Erkki Vuokilan perustamassa Sanariksessa, joka laatii ristikoita noin sadalle asiakkaalle. Joukossa on muun muassa Ilta-Sanomat, Seiska ja Apu-ristikot.
Koska asiakkaat ovat lehtitaloja ja yrityksiä, myös palkkiotaso on parempi kuin ristikkolehdissä. Pallonen on tyytyväinen tulotasoonsa.
– Viime vuonna laadin noin 660 ristikkoa. Jos pitää välillä vapaa-päiviäkin, niin kyllä päivässä täytyy saada kahdesta kolmeen ristikkoa lopulliseen muotoonsa.
Pallonen suunnittelee ja laatii helpon ristikon muutamassa tunnissa, vaikeiden ristikoiden kanssa kestää kauemman. Toisaalta ne tuovat myös suurimmat onnistumisen kokemukset.
– Jos niihin saa paljon hämääviä vihjeitä, niin ehkä niiden laatiminen tuottaa eniten tyydytystä.
Miten innokkaasti ratkot ristikoita? Voit keskustella aiheesta 29.7.2024 klo 23 saakka.
