Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Emilia Kangaskolkka, Lauri Laitinen ja Binga Tupamäki ovat onnekkaita kaksikymppisiä. Heillä kaikilla on kokoaikainen ja kohtuullisen hyväpalkkainen työsuhde. Onnekkaita ovat myös nykyiset eläkeläiset, joiden eläkkeitä kolmikko maksaa jokaisesta palkastaan.
Noin neljännes jokaisen työntekijän palkasta menee toisten ihmisten eläkkeiden maksamiseen.
Karkeasti ottaen kaava on, että kahden työssäkäyvän eläkemaksuilla katetaan yhden eläkeläisen eläkkeet.
Syntyvyys Suomessa on kuitenkin ollut jo useita vuosia 1800-luvun nälkävuosien tasolla. Yle pyysi Eläketurvakeskusta laskemaan, mitä vaihtoehtoja Suomella on eläkejärjestelmän kestävyyden turvaamiseksi.
Koska syntyvyys on ollut niin heikkoa, riskinä on, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään rajuakin päätöksiä, jotta eläkkeet voidaan turvata.
Oma eläköityminen on Kangaskolkalla, Laitisella ja Tupamäellä vielä vuosikymmenten päässä. Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Lauri Laitinen kertoo, että heidän ikäluokassaan monet suhtautuvat skeptisesti eläkejärjestelmän kestävyyteen.
– Siksi monet ryhtyvät jo nuorella iällä sijoittamaan esimerkiksi osakkeisiin tai indeksirahastoihin ja kartuttavat sitä kautta yksityistä omatoimista eläkettä itselleen.
Miten vanhaksi pitää elää?
Eläketurvakeskuksen matemaatikko Tuija Nopola toppuuttelee nuorten aikuisten huolta.
– Eläkejärjestelmämme on edelleen kestävällä pohjalla. Eläkeikä nousee sitä mukaa kun elinajanodote kasvaa, mutta kyllä nykyiset nuoretkin vielä eläkkeelle pääsevät.
Rakensimme Tuija Nopolan kanssa eläkelaskurin, jonka avulla voit tarkistaa oman todennäköisen eläköitymisikäsi.
Laskuri kertoo myös, miten paljon maksat eläkemaksuja työurasi aikana ja miten vanhaksi sinun pitää elää, jotta saat maksetut eläkemaksut takaisin.
Laskuri perustuu keskiarvoihin ja yleisiin ansiokehitystilastoihin. Sen tarkoituksena ei siis ole kertoa täsmällisesti kenenkään tulevia eläkkeitä, vaan antaa kuva eläkejärjestelmän kokonaisuudesta ja sitä, miten se kohtelee eri ikäluokkia.
Testasimme eläkelaskuria Emilia Kangaskolkan, Lauri Laitisen ja Binga Tupamäen kanssa.
Katso videolta heidän reaktionsa:
Miten saadaan eläkkeet riittämään?
Jos nykyisille nuorille ja nuorille aikuisille halutaan vuosisadan loppupuolella turvata nykyisenkaltainen eläkkeiden taso, pitää työtä tekevien lukumäärää pystyä kasvattamaan. Mahdollisia keinoja ovat eläkeiän nostaminen, maahanmuuton lisääminen tai lapsiluvun lisääminen.
Tai sitten pitää korottaa entisestään työtätekevien maksamia eläkemaksuja.
Pyysimme Eläketurvakeskuksen matemaatikkoa Tuija Nopolaa laskemaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia.
Töissä 73-vuotiaaksi asti?
Jos eläkemaksut säilytettäisiin nykyisellä tasolla ja jousto haettaisiin eläkeiän nostosta, pitäisi vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostaa viidellä vuodella. Nykyisten parikymppisten pitäisi siis jaksaa töissä vähintään 73-vuotiaaksi.
Katso videolta, miten nuoret haastateltavamme reagoivat tähän ajatukseen:
27 000 maahanmuuttajaa per vuosi?
Maahanmuuton vuoksi Suomeen tuli 2010-luvulla keskimäärin 15 000 ihmistä enemmän kuin täältä on lähti. Tätä kutsutaan nettomaahanmuutoksi.
Tuija Nopolan laskelmien mukaan eläkkeiden taso pystyttäisiin säilyttämään, jos nettomaahanmuutto olisi tasaisesti 27 000 ihmistä vuodessa. Laskelma olettaa, että maahan tulevat työllistyvät yhtä hyvin kuin muu väestö.
Katso videolta, ovatko haastateltavamme valmiita kasvattamaan maahanmuuttoa eläturvansa takaamiseksi:
Lisää lapsia?
Lastentekotalkoilla on huono kaiku lisääntymisikäisten suomalaisten mielissä. Jos asiaa lähestytään matemaattisesti, voisi eläkkeiden tason taata tulevaisuudessa myös nostamalla kokonaishedelmällisyyslukua takaisin vuoden 2016 tasolle.
Mitä ajattelevat lasten hankkimisesta haastateltavamme, katso video:
Korotetaan eläkemaksuja?
Yksinkertaisin vaihtoehto eläkemaksujen tason säilyttämiseksi olisi korottaa eläkemaksuja. Tuija Nopolan laskelmien mukaan nykyisen eläkkeiden tason säilyttämisen vielä 2070-luvulla olisi mahdollista, jos TyEL-maksua korotettaisiin nyt pysyvästi 1,3 prosentilla, 24,4 prosentista 25,7 prosenttiin.
Tämä kuulostaa yksinkertaisimmalta tavalta turvata nykyisten nuorten eläkkeet. Helppo ratkaisu sekään ei ole, prosentin kymmenyksenkin korotuksesta eläkemaksuihin on lähimenneisyydessä ollut vaikea sopia työmarkkinajärjestöjen kesken.
Kokoomusnuori: valtion pitäisi turvata vain minimieläkkeet
Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka sanoo maksavansa mielellään nykyisten eläkeläisten eläkkeitä.
– Kyllä tämä ihan reilulta tuntuu. Pitää muistaa, että nykyiset eläkeläiset ovat olleet esimerkiksi kustantamassa meidän kouluttautumistamme, Kangaskolkka muistuttaa.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki katsoo, että eläkejärjestelmän ei pitäisi tulevaisuudessa maksaa lainkaan korkeimpia eläkkeitä.
– Valtion pitäisi turvata vain minimieläkkeet jokaiselle. Jos haluaisi perusturvaa parempaa eläkettä, pitäisi siitä vastata itse vapaaehtoisella eläkesäästämisellä, Tupamäki linjaa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
