Hukkajokea yritetään puhdistaa liejusta, jotta tuhoutunut osa olisi mahdollisimman elinkelpoinen raakuille jatkossa. Täysin sitä ei kuitenkaan saada puhdistettua.
Henna Korkala,
Maaria Haikola
Maanantaina alkoi toinen viikko erittäin uhanalaisten jokihelmisimpukoiden pelastustöissä Suomussalmen Hukkajoella.
Metsähallituksen luontoasiantuntija Eero Moilanen kertoo, että töitä tehdään pääasiassa lapioilla ja käsin.
– Arvelen, että menee pari viikkoa, että saamme edes nämä pahimmat alueet putsattua. Kokonaan sitä ei saada millään.
Tällä hetkellä kunnostustöissä keskitytään metsäkoneiden aiheuttaman ajouran korjaamiseen.
– Ensin puretaan ajoura, johon on tiiviisti pakkautunut hienoainesta ja kiviä painavien koneiden alla. Auotaan sitä, että saadaan suunnilleen syvyyttä saman verran, mitä yläpuolella luonnontilaisessa joessa on.
Kun hienoainesta on saatu tarpeeksi pois, niin ajoura kivetään ja maisemoidaan.
– Voi olla, että otetaan luonnontilaisilta osilta sammalkiviä ja laitetaan niitä tuohon, että siitä tulisi mahdollisimman luonnontilaisen näköinen.
Liejua ulottuu kilometrin päähän
Ajouran korjaamisen jälkeen Metsähallitus puhdistaa joen alajuoksulla kohtia, joihin on eniten kertynyt metsäkoneiden liikkeelle saamaa maa-ainesta. Lieju ulottuu jopa kilometrin päähän paikasta, jossa metsäkoneet ylittivät joen. Eniten sitä on noin 100 metrin matkalla.
Lieju läjitetään maalle tarpeeksi kauas joesta, jotta esimerkiksi tulvat eivät kuljeta sitä takaisin jokeen.
Nyt keskitytään pahiten kärsineen 50–100 metrin matkan puhdistamiseen.
Moilasen mukaan Stora Ensolta on luvattu täksi viikoksi aika paljon apujoukkoja, mikä nopeuttaa kunnostustöitä. Stora Ensolta on tänään ollut mukana 30 henkilöä.
– Luulen, että tämä sujuu paljon nopeammin, mitä se olisi meidän 12 hengen porukalla, Moilanen sanoo viitaten Metsähallituksen henkilöstöön.
Professori ei usko joen palautuvan ennalleen
Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskinen johtaa hanketta, jossa selvitetään muun muassa raakun elinympäristöjen kunnostusta ja uudelleenistutusta jokiin. Myös hän pitää epätodennäköisenä, että Hukkajoki palautuisi täysin ennalleen.
Jotta raakkuja voitaisiin palauttaa Hukkajokeen, täytyisi Taskisen mukaan olla poikastuotantoa. Alueen pitäisi myös olla siinä kunnossa, että poikaset pystyisivät elämään siellä.
Lisäksi Taskinen kertoo kuulleensa, että hakkuiden suojavyöhykkeet ovat olleet suositeltuja pienempiä (HS).
– Nämä kaikki yhdessä tekevät sen aika hankalaksi. Uskon, että siihen kohtaa Hukkajoen raakkuesiintymää jää pysyvä lovi.
Hukkajoessa arvioidaan olevan yli 120 000 erittäin uhanalaista raakkua. Se on viitisen prosenttia koko lajin kannasta Suomessa.
