Siviilipalveluspaikkojen monipuolisuus mahdollistaisi erilaisen osaamisen hyödyntämisen.
Pienen paikkakunnan siviilipalvelusvelvollisella ei usein ole montaa vaihtoehtoa, missä palveluksen voi suorittaa.
Palveluspaikkojen tarjonta voisi olla monipuolisempi, ajattelee siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen.
Vaihtoehtoja erilaisista paikoista on runsaammin suuremmissa kaupungeissa, mutta pienemmissä kunnissa siviilipalvelus vierähtää tyypillisesti terveydenhuollon tai kunnan palveluksessa.
Siviilipalveluspaikaksi hakeutuneiden tahojen määrä vaihtelee paljon myös kaupungin koon mukaan. Esimerkiksi Joensuussa vain 13 organisaatiota on hakeutunut siviilipalveluspaikaksi, Kuopiossa 35 ja Helsingissä 387.
– Ei varmastikaan ole haittaa, jos siviilipalveluspaikkaverkosto ja palvelustehtävät olisivat mahdollisimman monipuolisia, Reijonen sanoo.
Monipuolisuudesta hyötyisivät siviilipalvelusvelvollisen lisäksi siviilipalveluspaikat. Palveluksen voisi suorittaa tehtävissä, joihin on jo valmiiksi osaamista tai kiinnostusta.
– Uudesta osaajasta voi kenties tulla ihan vakituinen työntekijä, Reijonen toteaa.
Siviilipalvelus hyödyttää yhteiskuntaa
Siviilipalveluksessa on kyse maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta siviilitehtävissä. Suorituspaikka voi olla voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys tai julkisen sektorin organisaatio. Yksityiset yritykset, puolueet, ammattijärjestöt tai Puolustusvoimat eivät voi toimia siviilipalveluksen suorituspaikkana.
Palvelustehtäviä ei ole määritelty tarkasti. Siviilipalveluksen ei ole tarkoitus kouluttaa mihinkään tiettyyn tehtävään kriisitilanteessa, vaan hyödyttää yhteiskuntaa suorittamalla palvelus siviilitehtävissä.
Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen näkee, että kaikki tehtävät ovat yhteiskuntaa tukevia ja rakentavia, kun ne suoritetaan yhteiskunnalle hyödyllisissä paikoissa.
Esimerkiksi yhdistykset ja urheiluseurat voisivat toimia siviilipalveluspaikkana. Osassa Suomen kaupungeista tarjontaa jo onkin, mutta esimerkiksi Joensuussa yhdistyksistä ainoastaan teatteriyhdistys on hakeutunut siviilipalveluspaikaksi. Reijonen haluaa kannustaa jokaista toimijaa pohtimaan, voisiko oma organisaatio toimia siviilipalveluspaikkana.
Siviilipalvelusvelvolliset voivat myös itse kysellä paikoista, joita ei Siviilipalvelukeskuksen rekisterissä ole.
Siviilipalvelusvelvollinen ei ole ilmaista työvoimaa. Palveluspaikka maksaa siviilipalvelusvelvolliselle päivärahaa ja huolehtii hänen majoituksesta, ruokailusta ja terveydenhuollosta. Yhden siviilipalvelusvelvollisen kustannukset palveluspaikalle koko 10,5 kuukautta kestävän palveluksen ajalta ovat keskimäärin 12 000 euroa.
Siviilipalvelukseen hakeutuu vuosittain valtakunnallisesti noin 2 000 henkilöä.
