Teollisuudessa eksoskeletonit ovat jo arkipäivää. Esimerkiksi Wärtsilällä asentajat kertovat saavansa niistä tukea selälle ja olkapäille. Kipuja on työpäivän jälkeen vähemmän.
Eksoskeletonit ovat yleistyneet teollisuudessa, mutta hoitoalalla niiden käyttö on vielä vähäistä, kertoo Svenska Yle.
Eksoskeleton eli ulkoinen tukiranka auttaa työntekijöitä jaksamaan paremmin esimerkiksi raskaissa asennustöissä tukemalla selkää ja olkapäitä.
Vaasassa Wärtsilän asentajat ovat käyttäneet eksoskeletoneja jo useamman vuoden ajan. Kokemukset ovat olleet positiivisia: asennustyöt helpottuvat, kipuja on vähemmän ja työkyky paranee.
Tuotantohenkilöstön päällikkö Jonna Suomelan mukaan jo yhden tapaturman ehkäiseminen kattaa puvun hinnan. Hinta on muutamasta tuhannesta eurosta ylöspäin mallista riippuen.
Käyttöönotto hoitoalalla hidasta
Hoitoalalla eksoskeletoneja on kuitenkin kokeiltu vain vähän, vaikka tarvetta olisi selvästi. Moni hoitotyöntekijä kokee työnsä fyysisesti raskaaksi.
Svenska Ylen haastatteleman projektitutkija Riika Saurion mukaan uuden teknologian käyttöönotto hoitoalalla on hidasta. Se voi viedä jopa 10–17 vuotta.
Saurion tutkimuksessa kaikki kokeilussa mukana olleet hoitajat suhtautuivat eksoskeletoneihin myönteisesti. He kokivat, että apuväline helpotti työtä erityisesti potilaiden siirroissa.
Saurio korostaa, että ennen apuvälineiden käyttöönottoa tulee kuitenkin varmistaa, että ergonomia on hyvä ja työtavat osataan.
Yksi este ulkoisen tukirangan laajemmalle käyttöönotolle on hyvinvointialueiden tiukka talous. Toisaalta yksittäisen eksoskeletonin hinta vastaa Saurion mukaan vain muutaman päivän sairauspoissaolokustannuksia.
Pohjanmaan hyvinvointialueella eksoskeletoneja ei vielä käytetä, mutta suhtautuminen on avointa.
Sekä asiantuntijat että työnantajat uskovat, että niillä voidaan tukea työssä jaksamista ja vähentää sairauspoissaoloja, kunhan käyttöönottoa tuetaan riittävästi ja prosessit ovat kunnossa.
Saurio toivoo, että eksoskeletoneista tulee luonnollinen osa myös hoitoalan arkea.
