Rahasto turvaa sijoittajan varoja jopa 20 000 euroon saakka. Rahasto ei kuitenkaan auta, jos kyse on pelkästä sijoituksen arvon romahtamisesta.
Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, mutta niin finanssialan toimijat kuin julkinen valtakin ovat tehneet merkittäviä ponnisteluja riskien hallitsemiseksi.
Muun muassa sijoituspalveluyritysten maksukyvyttömyyden varalta on vuodesta 1998 saakka toiminut lakisääteinen rahasto, joka turvaa asiakkaiden varoja, jos palveluntarjoaja ajautuu pysyviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Lain mukaan korvausrahaston pääoman on oltava vähintään 12 miljoonaa euroa, josta rahana maksettavan osuuden on oltava vähintään 4,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 lopussa oma pääoma oli 7 878 686 euroa, minkä lisäksi rahastolla on kuuden miljoonan euron suuruinen luottolupaus Danske Bankilta.
Vaikka monenlaiset kriisit ovat koetelleet taloutta, tähän rahastoon ei ole tarvinnut turvautua kertaakaan.
– Korvaustapauksia ei ole ollut, mikä on sinänsä luonnollista, koska ei-ammattimaisten sijoittajien kohdalla ensisijainen suojajärjestelmä ei ole Sijoittajien korvausrahasto, sanoo rahaston asiamies Mirjami Kajander-Saarikoski.
Asiakkaiden ja firman rahat pidettävä erillään
Ensisijainen suoja on se, että sijoituspalvelun tarjoajien tulee pitää asiakasvarat erillään firman omista varoista, ja myös toisten asiakkaiden varoista.
– Mikäli asiakkaan varat on pystytty pitämään erillään yrityksen omista varoista, niin on helppo palauttaa asiakkaan varat, jolloin maksukyvyttömyydestä ei synny riskiä asiakkaalle, kertoo vanhempi asiantuntija Antti Alakiuttu Finanssivalvonnasta.
Sijoittaja voi hakea korvausta ilmoittamalla saatavastaan Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonta päättää 21 päivän kuluessa tiedon saamisesta, onko korvausrahaston suoritettava sijoittajan saamiset.
– Vaatimukset täyttäviä hakemuksia ei ole tullut, Alakiuttu sanoo.
Huomattavaa on, että Sijoittajien korvausrahasto ei tarjoa suojaa sijoituksen arvonmuutoksilta.
Moni on yhä kiinnostuneempi sijoittamisesta
Suojajärjestelmistä huolimatta sijoittamisessa on keskeistä se, että sijoittaja ymmärtää ja tietää, mihin on varoja laittamassa.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen keskeisimmät vinkit aloittelevalle sijoittajalle ovat varsin perinteisiä.
Koskaan ei pitäisi sijoittaa sellaista rahaa, jota ei ole varaa menettää, sanoo Finen jaostopäällikkö Vesa Sainio.
Hän myös korostaa, että jos joku asia on epäselvä, pitää uskaltaa kysyä niin pitkään, että asia tulee selväksi.
Ja vaikka sijoittamisessa ajoittamisella on merkitystä, kiirettä ei kannata yleensä pitää. Sainion mukaan voi olla hyvä nukkua yö tai kaksi ennen päätöksen tekoa.
Viisasta on myös keskustella kaverin, kollegan tai ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, onko juuri tämä sijoitustuote minulle sopiva.
Sainion mukaan myönteistä on se, että nykyisin yhä useammat kyselevät Fineltä sijoittamiseen liittyvistä asioista ennen sijoituspäätöksen tekemistä, eikä vasta sitten, jos ongelmia on ilmaantunut.
Aikanaan EU-direktiivin myötä perustetun Sijoittajien korvausrahaston jäsenyys on määrätyin edellytyksin pakollista kaikille suomalaisille sijoituspalveluyrityksille ja sijoituspalveluja tarjoaville luottolaitoksille.
Jäsenyysvelvoite koskee myös sijoituspalvelujen tarjoamiseen toimiluvan saaneita suomalaisia rahastoyhtiöitä ja vaihtoehtorahastojen hoitajia.
Kuuntele audio: Finanssivalvonnan vanhempi asiantuntija Antti Alakiuttu neuvoo tarkistamaan tämän asian sijoituspalveluyrityksestä.
Esimerkiksi kryptovarantojen kohtelu on kuitenkin erilaista.
– Kryptopalvelun tarjoajat eivät itsenäisinä toimijoinaan kuulu kyseisen rahaston suojan piiriin, sanoo Finanssivalvonnan Alakiuttu.
Sijoittajien korvausrahastossa oli vuoden 2024 lopussa 60 jäsentä.
