Osapuolten näkemyksiä erottaa 84 miljoonan euron aukko. Valtion mielestä yleinen palkankorotuslinja on vanhentunut ja kohtuuttoman korkea, työntekijät vaativat samoja korotuksia kuin muutkin.
Alkuviikosta nähty poliisien ensimmäinen lakko 49 vuoteen on nostanut valtion työntekijöiden palkkaneuvottelut otsikoihin. Sekä työntekijät että työnantaja hylkäsivät maanantaina valtakunnansovittelijan sovintoesityksen.
Tarjous yhteensä 7,1 prosentin palkankorotuksista kolmen vuoden aikana oli valtiolle liikaa ja työntekijöille liian vähän.
Millaisista rahoista yhteensä noin 76 000 työntekijän palkkaneuvotteluissa sitten on kyse?
Työntekijäjärjestöt vaativat kolmelle vuodelle yhteensä 7,8 prosentin korotuksia eli ns. yleisen linjan mukaista tasoa, jonka vientialat saivat neuvoteltua itselleen helmikuussa. Ministeriön Ylelle toimittamien laskelmien mukaan tämä maksaisi valtiolle yhteensä 430 miljoonaa euroa.
– Katsomme, että valtion virkamiehet ja muut työntekijät ovat ansainneet samat korotukset kuin muutkin alat, sanoi Jukon valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne tuoreeltaan maanantaina.
Työnantaja on puolestaan tarjonnut 6,3 prosentin korotusta, jonka kustannus valtiolle olisi 346 miljoonaa euroa. Työntekijöiden vaatimuksen ja valtion tarjouksen välillä on siis yhteensä 84 miljoonan euron aukko.
”Liian kallis”
Työnantajan mukaan valtiolla ei ole varaa edes valtakunnansovittelijan tarjoamaan 7,1 prosentin palkankorotukseen, joka olisi tullut maksamaan 45 miljoonaa euroa enemmän kuin valtion tarjoama ratkaisu.
– Se on edelleen julkisen talouden kannalta liian kallis, sanoo työnantajaa edustava valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen.
Aivan liian kalliina Ojanen pitää yleistä linjaa. Ojasen mukaan talouden näkymät ovat helmikuun jälkeen heikentyneet olennaisesti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin käynnistelemän kauppasodan seurauksena. Silti yleisen palkankorotuslinjan mukaisia sopimuksia on solmittu jo lukuisia.
– Ihmettelemme, miksi muut alat näitä hyväksyvät. Olemme jäämässä tässä aika tavalla yksin, Ojanen sanoo.
Poliisit uudelleen lakkoon
Samaan aikaan kun valtiovarainministeriön osana toimiva valtion työmarkkinalaitos neuvottelee palkoista, ministeriö valmistautuu valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) johdolla ensi viikolla pidettävään kehysriiheen, jossa linjataan valtion menoista lähivuosille.
Poliittisia neuvotteluita on Suomessa käyty pienemmistäkin rahoista kuin näistä valtion palkankorotuksista, joiden vaikutuksen suuruusluokka on kymmeniä miljoonia euroja.
Millaista poliittista ohjausta saat palkkaneuvotteluihin, neuvottelujohtaja Sari Ojanen?
– Me toimimme ihan normaalin valtiovarainministeriön johtamisjärjestelmän mukaisesti. Ei tämä mitenkään poikkeuksellista ole.
Mitä se tarkoittaa?
– Se tarkoittaa, että minulla on omat esimiehet, ja heillä on omansa. Viime kädessä poliittinen päätöksentekohan on meidän kaikkien päätöksien taustalla, Ojanen sanoo.
Esimerkiksi ministeriön virkamiesten nimityksistä päättää hallitus. Mahdollinen tuleva palkkaratkaisukin pitää hyväksyttää valtioneuvoston yleisistunnossa ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa.
Mutta Ojasen mukaan tämän palkkakiistan neuvotteluissa on työnantajan näkökulmasta kyse vain julkisen talouden tilasta.
– Ei tässä mitään takana ole.
Valtion työntekijöiden työehtokiistan sovittelu jatkuu toisena pääsiäispäivänä eli ensi maanantaina.
Jos sopua ei synny, tiistaina alkaa sekä kehysriihi että valtion työntekijöiden kolmipäiväinen työtaistelu. Lakko koskee Itä-Uudenmaan ja Etelä-Karjalan poliisilaitoksia sekä Postin, Tullin, Valtorin ja Ilmatieteen laitoksen työntekijöitä.
