Miksi Suomen velkaantuminen kiihtyy, vaikka hallitus leikkaa koko ajan lisää?
– Velkaantuminen johtuu heikosta bruttokansantuotteen kehityksestä, taantumasta, missä me olemme, Uuden talousajattelun keskus (UTAK) toiminnanjohtaja, taloustieteilijä Lauri Holappa sanoo. Verotulot eivät kasva, kun taas työttömyys kasvaa. Holappa on valtiotieteiden tohtori, joka on erikoistunut poliittisen talouden tutkimukseen ja jälkikeynesiläiseen talousteoriaan.
Keväällä valtiovarainministeriö arvioi, että hallituksen kevään 2024 kehysriihessä päättämät lisäsopeutustoimet vähentävät BKT-kasvua yhteensä 0,5 prosenttia vuosina 2025—2026. Syksyn budjettiriihen toimista ei vielä vastaavaa laskelmaa ole.
Leikkaukset ja kiristykset tässä taloustilanteessa, keskellä matalasuhdannetta, arveluttavat Holappaa.
Tuore kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkimus analysoi finanssipolitiikan kiristämisen vaikutuksia.
– Selvityksessä tarkasteltiin finanssipolitiikan sopeutusperiodeja eri maissa, kuinka hyvin ne ovat onnistuneet. Tutkimuksen tulokset olivat jopa murskaavat, Holappa sanoo.
Väärään suhdannetilanteeseen eli taantumaan ajoitetut leikkaukset epäonnistuvat IMF:n mukaan siksi, että ne heikentävät entisestään suhdannetta.
– Se lopulta johtaa siihen, että velkasuhde ei parannu, vaan saattaa jopa kääntyä sen kiristävän politiikan seurauksena nousuun, Holappa sanoo.
Siis tiukka talouspolitiikka voi itse asiassa heikentää taloustilannetta entisestään ja pahimmillaan kasvattaa velkasuhdetta.
Lauri Holappa sanoo, että budjetissa ei ole suuria yllätyksiä, sillä sen linjaukset tehtiin jo kevään kehysriihessä ja hallitusohjelmassa.
Holappa toteaa, että hallitus on vaikean tehtävän edessä.
Hallitus pyrkii vähentämään julkista velkaa, mutta samalla velan määrä jatkaa kasvuaan.
Holapan mukaan tämä johtuu Suomen heikosta talouskasvusta ja työllisyystilanteesta.
– Suomen talouden ero muihin Pohjoismaihin, kuten Ruotsiin ja Tanskaan, alkoi 2010-luvulla, jolloin Suomi jäi finanssikriisin jälkeen talouskasvussa jälkeen näistä maista. Tämä johti siihen, että Suomen julkinen velka nousi, kun taas muiden maiden velkakehitys taittui.
Hallitus nipistää ja leikkaa myös talouskasvusta
Miksi Suomen velkaantuminen kiihtyy, vaikka hallitus leikkaa koko ajan lisää?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharjukin toteaa, että Suomen velkaantumisen kiihtymisen taustalla ovat pitkään jatkunut heikko talouskasvu.
– Talouskasvu on ollut erityisen huonoa jo pidemmän aikaa, myös tämän koronan jälkeen.
Pitkä hidas kasvu, koronapandemia ja sen päälle ikääntyvä väestö, Kangasharju luettelee.
Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2025 on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen, eli tämän verran Suomi käytännössä ottaa lisää velkaa. Alijäämä pienenee vain runsaat puoli miljardia euroa tähän vuoteen verrattuna.
Hallituksen budjettipäätöksissä Kangasharju näkee hyvänä sen, että sopeuttamistoimenpiteistä pidetään kiinni, mutta talouskasvua ja tuottavuutta edistävät toimet ovat hänen mukaansa vajavaisia.
– Se, mikä sieltä vielä puuttuu, ovat kunnolliset kasvutoimet. Miten me saataisiin talouskasvua, miten saataisiin tuottavuutta lisää? Se sieltä puuttuu, Kangasharju sanoo.
Vaikka hallituksen toimet saattavat hetkellisesti hidastaa talouskasvua, pitkän aikavälin sopeuttaminen on Kangasharjun mielestä välttämätöntä.
– Jos nyt vähän tämä hallituksen sopeuttava linja sitä kasvua taittaa, niin se ei mitään haittaa, Kangasharju sanoo. Hänestä pitkän aikavälin ongelmat ovat niin suuret, että lyhyen aikavälin suhdannevaihteluista ei kannata välittää.
Silti Suomen velkasuhteen taittaminen on epävarmaa, ja Kangasharju uskoo, että luottoluokituksen aleneminen on todennäköistä. Myös velan korkomenot kasvavat, vaikka korkotaso on hieman laskenut.
.
Juttua täydennetty kell0 16.17, lisätty tieto: Holappa on valtiotieteiden tohtori, joka on erikoistunut poliittisen talouden tutkimukseen ja jälkikeynesiläiseen talousteoriaan.
