Lahtelainen taloyhtiö vaihtoi vanhan kaukolämpöjärjestelmän maalämpöön vuonna 2020. Taloyhtiön lämmityskustannukset ja hiilijalanjälki pienenivät, ja asuntojen arvon toivottiin nousevan.
Heti asennustöiden päätyttyä Maria Haikara alkoi ihmetellä ajoittain kovaksi yltyvää hurinaa kodissaan.
Nyt, lähes neljä vuotta myöhemmin, Haikara seisoo tyhjäksi jääneessä asunnossaan ja pidättelee liikutustaan. Asunnossa ei voi äänen aiheuttamien oireiden vuoksi asua, eikä se ole hinnan alennuksista huolimatta mennyt kaupaksi.
Tapaukset, joissa lämpöpumpusta lähtevä melu tekee asunnosta asumiskelvottoman, ovat harvinaisia mutta hankalia ratkaista.
Lahden asumisterveydestä vastaava viranomainen on useaan otteeseen mitannut ja todennut, että asunnossa kuuluva melu on terveydelle haitallista.
Taloyhtiölle annetut kehotukset poistaa haitta eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Ääni yltyy kovaksi varsinkin kylmällä säällä, kun lämmitystä tarvitaan enemmän.
Melu muun muassa nostaa verenpainetta ja aiheuttaa unettomuutta.
– Se on sellainen tunne, kuin olisi rautatieasema ikkunan alla tai juna olohuoneessa, Haikara kertoo.
Haikaran mukaan taloyhtiö on luvannut, että tilanne korjataan. Toimenpiteitä on vuosien saatossa myös tehty. Silti terveydelle haitalliset melutasot ylittyvät asunnossa edelleen.
Haikara on muuttanut toisaalle.
– En enää usko, että tämä ratkeaa mitenkään. Miksi minun pitää tässä kärsiä?
Kiuruvedellä tilanne on jatkunut 11 vuotta
Katri Biss osti puolisonsa kanssa oman kodin Kiuruvedeltä vuonna 2006. Vuonna 2013 Bissin taloyhtiöön asennettiin maalämpö.
– Melu alkoi heti, Biss sanoo.
Tänään, 11 vuotta myöhemmin, Bissien asunto on tyhjillään. Vuonna 2020 viranomainen asetti makuuhuoneen terveydelle haitallisen melun vuoksi yölliseen käyttökieltoon.
Menneeseen vuosikymmeneen on mahtunut monia vaiheita: meluongelman korjausyrityksiä, käräjät ja 7 000 euron korvaus, jonka Bissit saivat taloyhtiöltä. Yle on nähnyt käräjäoikeuden korvaustuomion vuodelta 2016.
Perhe muutti pois 2020.
Terveydelle haitallinen melu asunnossa kuitenkin jatkuu. Tällä hetkellä tilanne ei etene mihinkään suuntaan.
– Se asia on paussilla. Ei me jaksettu. Meidän on pakko keskittyä elämiseenkin, Katri Biss sanoo.
Tapaukset ovat harvinaisia
Suomessa vuosittaiset investoinnit maalämpöön ovat lähes tuplaantuneet vuosikymmenessä. Maalämpö on tärkeässä asemassa, kun fossiilisia polttoaineita käyttävistä lämmitysjärjestelmistä pyritään eroon.
Kun mukaan lasketaan myös ilmalämpö- ja ilmavesilämpöpumput, tuottavat erilaiset lämpöpumppujärjestelmät tällä hetkellä lähes viidenneksen Suomen rakennusten lämmityksestä.
Vuosien mittaiseksi venyneet ongelmat maalämpölaitteiston aiheuttaman melun kanssa ovat Suomessa harvinaisia.
Asumisterveydestä vastaavat viranomaiset Tampereelta ja Helsingistä kertovat, että yksittäisiä tapauksia on, mutta niihin on aina löytynyt ratkaisu.
Lahden ympäristöterveyteen on tullut muutamia ilmoituksia epäillyistä terveyshaitoista, jotka liittyvät maalämpöjärjestelmiin. Pohjois-Savon hyvinvointialueella kyse on niin ikään yksittäisistä tapauksista.
Vastuu haitan poistamisesta on taloyhtiöllä
Lämmitysjärjestelmän aiheuttaman melun poistaminen on taloyhtiön vastuulla. Asumisterveyttä valvovan viranomaisen keinot patistaa taloyhtiöitä ovat kehotukset, määräykset, ja mikäli nämä eivät tepsi, uhkasakko. Viranomainen voi myös asettaa tiloja käyttökieltoon.
Lahdessa sekä Kiuruvedellä viranomainen on antanut taloyhtiöille ensin kehotuksia ja sitten määräyksiä.
Lahden ympäristöterveyden johtava terveydensuojeluinsinööri Tomi Bondarew kertoo, että haitan poistamisesta vastuussa olevalle on aina varattava tilaisuus korjata tilanne omilla toimenpiteillään.
Viimeisin lahtelaistaloyhtiölle annettu takaraja on syyskuussa 2024. Tämän jälkeen, mikäli taloyhtiö ei ole poistanut haittaa, tulee Bondarewin mukaan kysymykseen uhkasakko.
Yle tavoitti lahtelaisen taloyhtiön, jossa Maria Haikara asui. Hallituksen jäsen ei suostunut kommentoimaan asiaa.
Kiuruvedellä melu Bissien asunnossa on jatkunut yli vuosikymmenen. Viranomainen ei ole kuitenkaan määrännyt taloyhtiölle uhkasakkoa.
– Ympäristölautakunta ei ole nähnyt siihen prosessiin tarvetta, ympäristöterveystarkastaja Mikko Piippo sanoo.
Sen sijaan Bissien makuuhuoneen yöllinen käyttökielto jatkuu. Käyttökiellon voi purkaa vain, jos mittaukset osoittavat, että terveyshaitta on poistunut.
Taloyhtiötä edustava isännöitsijä Jussi Ryhänen kertoo, että taloyhtiön näkemyksen mukaan Bissien asunnossa ei ole enää meluhaittaa.
– Siellä on mittauksia tehty, ja niiden perusteella on todettu, että meluhaittaa ei enää olisi, Ryhänen sanoo.
Viranomainen ei kuitenkaan ole hyväksynyt kyseisiä mittauksia.
– Siltä osin se on vielä kesken. Taloyhtiö pyrkii siihen, että mittauksilla saadaan osoitettua, että tehdyt toimenpiteet ovat tehonneet, Ryhänen sanoo.
