Valvontakameran mustavalkeassa kuvassa avautuu näkymä pieneen putkaan. Keskellä ruutua on musta neliö, siinä missä vessanpönttö on.
Vessanpönttö on peitetty digitaalisesti, jotta putkaan joutunut voi käydä tarpeillaan ilman, että laivan henkilökunta näkee.
Finnlinesin Finnsirius-laivan putka on Itämeren uusimpia, sillä laiva aloitti liikennöinnin Naantalin ja Ruotsin välillä syyskuussa viime vuonna.
Karu se on silti: matala peti ja kosteussuojattu patja, vessanpönttö, tukeva metallinen ovi. Oven saa ulkopuolelta teljettyä kettingillä niin, että vesipullon antaminen onnistuu oven raosta.
Sprinklerin ympärillä on metallista verkkoa, jotta aggressiivinen ihminen ei voi rikkoa sitä – tai ripustautua siihen. Sprinklerin suojaus oli haastavaa, koska sen pitäisi samalla toimia, sanoo Finnlinesin turvallisuuspäällikkö Juuso Kinnunen.
Seinällä lukee, mihin aikaan tarjolla on aamupalaa, lounasta ja päivällistä. Sympaattista.
Poliisi tarkasti ja hyväksyi Kiinassa valmistetun Finnsiriuksen putkatilat alkuvuodesta. Poliisin pyynnöstä putkaan asennettiin hälytysnappi sisälle.
– Laiva ei ole koskaan täysin valmis, kun se tulee telakalta, vaan siihen tehdään viimeisiä asennustöitä. Esimerkiksi nämä putkatilat muokattiin valmiiksi poliisin ohjeiden perusteella, Kinnunen sanoo.
Tarkastus Baltic Princessillä johti uudistuksiin
Poliisi on aloittanut matkustajalaivojen putkatilojen tarkastamisen sen jälkeen, kun ylin laillisuusvalvoja löysi puutteita ruotsinlaivan putkasta ja poliisin toiminnasta. Osa aluksista on kuitenkin edelleen tarkastamatta.
Myös laivayhtiöt ovat ryhtyneet päivittämään putkatilojaan vastaamaan määräyksiä.
Kaikki sai alkunsa, kun Tallink Silja Baltic Princess -matkustajalaivan putkat tarkastettiin oikeusasiamiehen määräyksestä marraskuussa 2022.
Oikeusasiamies moitti laivayhtiötä siitä, että putkatiloista ei löytynyt hälytysnappia tai juomapistettä. WC-pytyllä ei voinut käydä ilman, että se näkyi valvontakamerassa.
Baltic Princess valikoitui tarkastuskohteeksi sattumalta. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen piti silti todennäköisenä, että vastaavia epäkohtia on kaikissa Suomen matkustajalaivoissa.
– Laivojen järjestyksenvalvontaa oli aiemmin valvottu heikosti, Jääskeläinen toteaa Ylen haastattelussa.
Laki velvoittaa poliisin tarkastamaan säilöönottotilan ennen käyttöönottoa, mutta tämä oli jäänyt tekemättä kaikilla matkustaja-aluksilla. Varustamot eivät puolestaan olleet toimittaneet poliisille säilöönottoilmoituksia, joka pitää tehdä aina, kun ihminen otetaan säilöön.
Poliisihallituksen täytyy toimittaa selvitys oikeusasiamiehelle tammikuun loppuun mennessä. Iso osa tarkastuksista on tehty, mutta vielä joitakin Helsingistä lähteviä laivoja on tarkastamatta.
Tallinnassa tai Tukholmassa kotisatamaansa pitävien laivojen säilöönottotiloja Suomen poliisilla ei ole oikeutta tarkastaa.
Kaikkien laivojen putkat eivät ole yhtä modernit kuin Finnsiriuksen, sillä Itämerellä risteilee jopa 35 vuotta sitten rakennettuja laivoja.
Lounais-Suomen poliisin komisario Harri Aaltonen tarkasti Turusta ja Naantalista lähtevät laivat. Hänen mukaansa säilöönottotilojen varustelu vaihtelee suuresti.
– Vanhemmissa aluksissa pitää tehdä rakenteellisia muutoksia ja kalliita remontteja, että sinne saadaan kameravalvontaa ja hälytysnappi ääniyhteyksineen, Aaltonen sanoo.
Huomautettavaa löytyi tilojen turvallisuudesta, esimerkiksi terävistä kulmista tai rakenteista, joihin voisi ripustautua. Osasta putkatiloista puuttui kamera, sillä säilöönotetun valvonta tulisi olla jatkuvaa. Kaikissa säilöönottotiloissa ei myöskään ollut hälytysnappia sisällä.
– Uusintatarkastukset on nyt tehty ja kaikki on kunnossa näissä aluksissa, Aaltonen sanoo.
Uusi tutka hälyttää, jos hengitys lakkaa
Soittokierros varustamoihin kertoo, että kiinniottotiloja on ryhdytty päivittämään oikeusasiamiehen raportin jälkeen. Osalla laivoista korjaustoimet ovat vielä kesken.
Viking Line, Tallink Silja tai Eckerö eivät päästäneet Yleä kuvaamaan säilöönottotilojaan.
Putkatiloihin on asennettu oikeusasiamiehen huomautuksesta hälytysjärjestelmiä, jotta sisäpuolelta voi hälyttää apua. Putkiin on hankittu patjoja sekä itsetuhoisille sopivia peitteitä.
– Poliisi on ohjeistanut, että jos on yhtään erikoisempi tilanne, soitamme sinne. Saamme hyviä neuvoja siihen hetkeen, mutta se on tärkeää myös oikeussuojamme takia, Kinnunen sanoo.
Viking Line on ensimmäisenä varustamona maailmassa ottanut putkatiloissaan käyttöön hengitystutkan, joka hälyttää, jos säilöönotetun hengitys lakkaa.
Järjestelmä on käytössä Viking Gloryssa, Gracessa ja Cinderellassa. Myöhemmin tänä vuonna se saadaan myös XPRS- ja Gabriella-laivoille.
Oikeusasiamies huomautti selvityksessään, että laivoilla tulisi olla naisia järjestyksenvalvojina. Lain mukaan järjestyksenvalvojan tulee olla samaa sukupuolta, jos tarkastuksessa joudutaan riisumaan muita vaatteita kuin päällysvaatteet.
Oikeusasiamies teki erillisen selvityksen kahdesta tapauksesta, joissa miespuoliset järjestyksenvalvojat olivat riisuttaneet itsetuhoisen naisen alasti. Naiset olivat yrittäneet vahingoittaa itseään vaatteillaan. Oikeusasiamies katsoi, että riisuttaminen oli nöyryyttävää ja rikkoi oikeutta ihmisarvoiseen kohteluun.
Laivayhtiöt ovat saaneet muutamia naisvartijoita töihin, mutta heitä ei vielä riitä jokaiselle lähdölle.
Jopa 400 putkaan vuodessa
Laivan putkaan joutuvien ihmisten määrä on ollut paikoin laskussa sen jälkeen, kun oikeusasiamies puuttui laivaputkien epäkohtiin.
Varustamot eivät suostu kertomaan tarkkoja lukuja säilöönotoista, mutta oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan Baltic Princess -laivassa on aiemmin joutunut jopa 400 ihmistä putkaan vuodessa.
Turusta ja Naantalista lähteviä laivoja tarkastanut komisario Harri Aaltonen puolestaan sanoo, että osalla laivoista oli viime vuonna jopa 100–200 säilöönottoa vuodessa.
Putkaan joutuneiden määrä vaihtelee suuresti laivasta, reitistä ja ajankohdasta riippuen. Rauhallisinta on lyhyillä reiteillä, päivävuoroilla sekä Naantalista lähtevillä laivoilla.
Finnlinesin Naantalin reitti on sen verran rauhallinen, että sen kahdessa putkassa ei ole vielä reilun vuoden aikana ollut ketään säilöönotettuna.
Villeintä meno on puolestaan yön yli risteilyillä.
– Jos koko laiva on täynnä opiskelijoita, silloin kaikki menee yleensä hyvin. Jos siellä on muitakin matkustajaryhmiä, kuten lapsiperheitä, eläkeläisiä ja reittimatkustajia, siinä kohtaa saattaa tapahtua yhteenottoja, sanoo Tallink Siljan viestintäpäällikkö Marika Nöjd.
– Joskus häiriötä voivat aiheuttaa viisi-kuusikymppiset, ei automaattisesti vain opiskelijat tai nuorisoryhmät.
Viking Linelta kerrotaan, että heillä otetaan säilöön keskimäärin neljä ihmistä kuukaudessa per laiva. Säilöönottomäärät ovat puolittuneet viime vuodesta.
Tähän on viestintäpäällikkö Johanna Boijer-Svahnströmin mukaan päästy henkilökunnan kouluttamisella ja ennaltaehkäisevällä työllä.
Yleisimmät syyt putkaan joutumiselle ovat häiritsevä päihtymys tai aggressiivisuus. Suurin osa tilanteista saadaan hoidettua muilla keinoilla, esimerkiksi rauhoittelulla tai hyttiin saattamisella.
Järjestyksenvalvoja on vastuussa humalaisen hengestä
Varustamot tai poliisi eivät osaa varmasti sanoa, miksi laivaputkat ovat jääneet tarkastamatta. Komisario Harri Aaltonen epäilee, että poliisi ei ole huomannut tällaista velvollisuutta.
– Jos esimerkiksi laivan kotisatama on Maarianhamina, ja se liikennöi Tukholma–Maarianhamina–Turku-välillä, ei ole ollut selkeää, minkä poliisilaitoksen vastuulla tarkastus on, Aaltonen sanoo.
Poliisilta pyydetyn selvityksen mukaan laivan putkatiloihin ei ole kuollut ketään vuosina 2010–2022. Poliisihallituksen tietoon ei ole tullut rikosepäilyjä liittyen järjestyksenvalvojien toimintaan laivalla.
Oikeusasiamiehen määräämässä tarkastuksessa ei ollut myöskään viitteitä siitä, että Baltic Princessin järjestyksenvalvojat olisivat laittaneet putkaan ihmisiä ilman pätevää syytä.
Laivoilla toimivat järjestyksenvalvojat ovat saman nuhteettomuusseurannan piirissä kuin muutkin vartijat, muistuttaa Poliisihallituksen lupahallintopäällikkö Hanna Piipponen. Jos järjestyksenvalvojakortin omaavan henkilön epäillään syyllistyneen rikokseen, voi hän menettää lupansa.
Poliisilla ei kuitenkaan ole tietoa, missä yksittäinen järjestyksenvalvoja toimii.
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen muistuttaa, että vastuu putkaan joutuneen ihmisen turvallisuudesta ja terveydentilasta on säilöönottajalla – vaikka matkustaja olisi itse juonut vaarallisen määrän alkoholia.
Kyse on kuitenkin hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta perusoikeuksien näkökulmasta: vapauden menettämisestä. Säilöönotetut ovat haavoittuvassa asemassa.
Jääskeläinen on vakuuttunut, että varustamoissa on tapauksen saaman julkisuuden myötä ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin.
– Minä uskon, että tähän suhtaudutaan sillä vakavuudella, mitä tämä asia edellyttää.
