Tampereen kaupunki myy Idmanin huvilan.
Hatanpään puistokujalla Tampereen keskustan tuntumassa sijaitseva rakennus on ehtinyt palvella niin yksityisasuntona, sota- ja mielisairaalana kuin virastona. Rakennus on suojeltu eikä sitä saa purkaa.
Idmanin huvilan rakennutti vuosina 1898–1900 pankinjohtaja Nils Idman perheelleen yksityisasunnoksi. Huvilan on suunnitellut Odert Sebastian Gripenberg.
Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä huvila siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1913. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2022 alkaen.
Huvilan bruttoala on 1 973 neliömetriä ja kerrosala noin 1 350 neliömetriä. Tontin pinta-ala on 3 620 neliömetriä ja rakennusoikeutta on 1 350 kerrosneliömetriä. Tontista tehdään 40 vuoden siirtokelpoinen maanvuokrasopimus.
Pidetty pankinjohtaja paljastui rikolliseksi
Pankinjohtaja Nils Idman muistetaan yhtenä Suomen tunnetuimmista talousrikollisista. Tamperelaisen pankinjohtajan vuonna 1912 paljastunut miljoonakavallus on yhä maan historian suurin talousrikos.
Nils Idman kavalsi kymmenessä vuodessa noin kymmenen miljoonaa markkaa, joka oli aikansa mittapuulla järisyttävä summa.
Idman myönsi johtamansa Suomen Yhdyspankin kassasta suuria lainoja ilman kuitteja. Hän myös väärensi talletustodistuksia.
Suurin osa kavalletuista varoista kului taloudellisesti huonossa tilanteessa olevien yritysten auttamiseen.
Idman esti konkursseja myöntämällä lainoja, joiden vakuudet olivat tekaistuja. Yksityisiä henkilöitä ja yrityksiä, joille Idman lainasi rahaa, oli koko maassa kaikkiaan yli sata.
Nils Idmanin taloudellinen romahdus kosketti raskaasti koko kaupunkia, sillä hän oli liike-elämän keskushahmoja.
Lisäksi Idman oli pidetty. Avuliaana tunnetun pankinjohtajan paljastuminen ja pidätys järkyttivät koko kaupunkia.
Sanomalehdistä selviää, että tapauksen vuoksi jopa teatteriesityksiä peruttiin. Kaupunkilaiset olivat surun vallassa, kun pidetty pankinjohtaja pidätettiin suurrikollisena apteekin edestä sen jälkeen, kun hän oli kertoman mukaan yrittänyt ostaa myrkkyä päästäkseen häpeästä.
Nils Idman tuomittiin kuritushuoneeseen, mistä hän vapautui ja palasi takaisin Tampereelle vuonna 1920.
Kotihuvilaan ei enää ollut paluuta. Kavallusjuttu oli vienyt lainojen takaajana toimineen veljen Fredrik Idmanin konkurssiin, ja koko kartanoalue huviloineen oli myyty Tampereen kaupungille vuonna 1913.
Nils Idman kuoli Helsingissä vuonna 1944.
Edes puita ei saa kaataa ilman lupaa
Huvilan mahdollista ostajaa odottaa iso remontti.
Kiinteistömanagerina toimiva Joonas Nikula Tampereen Tilapalveluista kertoo rakennuksen teknisen kunnon olevan välttävä.
– Pienempiä korjauksia on vuosien varrella tehty, mutta ne ovat pääosin olleet pintapuolisia. Kyllähän tämä vaatisi täyssaneerauksen.
Nikula arvelee, että rakennuksen tuleva käyttötarkoitus määrittää pitkälti sen, millaisia remontteja tai lupia tullaan tarvitsemaan.
Remontin lisäksi ostajaa odottaa myös melkoinen liuta erilaisia vaatimuksia ja rajoitteita.
Esimerkiksi huvilan tonttia ja pihaa tulee hoitaa osana puistoa, eikä tonttia saa aidata. Tontilla kasvavia puita ei saa kaataa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, ja puustoa tulee täydentää tarpeen mukaisesti uusintaistutuksilla.
Asemakaavassa kiinteistön käyttötarkoitus on määritelty palvelurakennusten korttelialueeksi.
Tiedotteen mukaan alueelle saa sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, palvelu-, tuotanto- ja harrastustoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa sekä ympäristöön soveltuvaa työpaikkatoimintaa.
Tontille sijoittuva asuminen tulee sovittaa arvokkaaseen kulttuuriympäristöön, ja asumisen tulee liittyä rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisiin toimintoihin. Huvilassa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että sen rakennustaiteellisesti arvokas ja merkittävä luonne säilyy.
Tontin suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti järjestelyratapihan läheisyydessä.
Vaikka ehtolista on pitkä, sen ei uskota rajaavan ostajajoukkoa.
Historiallisessa rakennuksessa voi tehdä asioita, jotka sopivat ympäristöön, toteaa Tampereen kaupungin kiinteistöpäällikkö Tanja Tiihonen.
– Todennäköisesti kiinnostuneet ovat siis profiloituneet siihen, että tämä kartano saadaan nimenomaan tähän ympäristöön sopivaksi.
Kirjalliset ostotarjoukset tulee jättää 28. helmikuuta kello 15 mennessä kirjaamoon. Tarjouksessa pitää ilmetä ostohinta.
Ensisijaisena valintaperusteena on korkein tarjottu ostohinta. Kaupunki pidättää oikeuden hyväksyä tai olla hyväksymättä saatuja tarjouksia.
Jutussa on käytetty lähteenä Ari Järvelän kirjaa Idman.
Juttua korjattu 20.1. klo 14.27: Jutussa väitettiin ensin, että Idman olisi käyttänyt kavalluksista saamiaan rahoja myös huvilan rakennuttamiseen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kavallukset alkoivat vasta vuonna 1902.