Kysyimme yleisöltä vinkkejä runsaan omenasadon hyödyntämiseen. Koostimme parhaat vinkit tähän juttuun.
Tapio Siltala on keksinyt erikoisen keinon hyödyntää omenapuunsa runsas sato. Hän murskaa ensin omenat oksasilppurilla ja puristaa sen jälkeen omenista mehut puunhalkaisukoneella.
Ajatus syntyi, kun paikallinen mehuasema Jämsänkoskella lopetti toimintansa. Siltalan omenapuu tuotti niin paljon satoa, että omenat piti antaa pois tai heittää tunkiolle.
– Olin hankkinut pystymallisen puuhalkaisukoneen. Syttyi lamppu päässä, että siitähän saa prässin, jolla pystyy puristamaan mehua. Ajattelin keksiä muutakin käyttöä kalliille koneelle kuin puiden halkaisua, Tapio Siltala kertoo.
Omenasato on tänä vuonna hyvä. Kysyimme lukijoiden vinkkejä omenasadon käyttöön. Saimme muutaman päivän aikana yli 40 vastausta.
Mehua ja hilloa
Tapio Siltalan omenaprässi on toiminut niin hyvin, että tänäkin vuonna hän on puristanut sillä lähes 200 litraa mehua.
Mehut hän pakastaa muovipulloissa, ja siitä riittää mehua oman käytön lisäksi myös kavereille ja tuttaville.
Siltala kehuu itsepuristetun mehun makua.
– Riippuu omenalajikkeesta ja kypsyysasteesta, miltä mehu maistuu ja kuinka paljon mehua irtoaa omenasta. Maku on erittäin hyvä, sellaista luomumehua.
Ari Kallio Alajärveltä puolestaan kertoo saaneensa tänä vuonna jo yli 300 kiloa omenaa. Mehua niistä on tullut noin 180 litraa.
– Viime vuonnakin tuli sen verran, että ihan kevättalvella tyhjeni viimeinen mehupussi.
Kallio kertoo mehustavansa omenapuidensa hedelmät paikallisella mehuasemalla.
Kallio laskee, että yhden mehulitran hinnaksi tulee noin kaksi euroa.
Lappeenrantalaisen Laila Juutin omenapuut pursuavat omenoita. Videolla hän kertoo, mitä niistä aikoo tehdä.
Ylen verkkosivujen lukijat innostuivat kertomaan, miten he omenia hyödyntävät. Tässä muutama idea.
Tuoremehua. Erilaisia hilloja. Maustettuja ja maustamattomia. Kuivattuja omenoita. Omenapiirakkaa pakkaseen talven varalla. Omenaviiniä. Vävypoika vie maahan pudonneet peuroille ja hirville. Osa naapureille, päiväkotiin, lastensuojelulaitoksiin.
Liisa Mäntylä, Ulvila
Pihassamme on kaksi omenapuuta: syöntiomenapuu ja koristeomenapuu. Ensimmäisestä olen keittänyt hilloa, kuutioinut lohkoja pakkaseen ja syönyt niin paljon, ettei lääkärissä tarvitse käydä vähään aikaan. Koristeomenapuun omput ovat melko happamia ja niistä keittyy parhaillaan omenachutney.
Satu Mäki-Ryyppö, Mikkeli
Laitan aamulla ennen etätöiden alkua siemenkodattomat, happamat ja soseutumisen vuoksi mehustuskelvottomat omenalohkot kattilassa 150-asteiseen uuniin. Painelen puupalikalla parin tunnin välein hillon pintaa, jottei se kärähdä. Purkitan tehosekoittimella hienonnetun hillon illalla etätöiden jälkeen.
Veijo Ryhänen, Hämeenlinna
