torstai, 12 joulukuun

Lammin biologisen aseman tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka sopii sini- ja talitiaisten tutkimiseen. Lintujen oppimiskyky pelaamiseen on yllättänyt tutkijat.

Tiainen on osoittautunut hyväksi työkaveriksi tutkimuksissa. Lammin biologisella asemalla, joka kuuluu Helsingin yliopistoon, on kehitelty uusi videopelimenetelmä. Se treenaa tiaisia erilaisiin saalistustehtäviin. Tiainen oppii pelissä nokkimaan kuvaa näyttöruudulta.

Tutkijoiden mukaan on tärkeää ymmärtää, miten liikkuvien saaliiden signaalit toimivat ja miten pedot eli linnut reagoivat niihin.

Aikaisemmin liikettä on ollut vaikea tutkia koeoloissa. Lammin linnuille kehitetyt tietokonepelit vastaavat nyt moniin kysymyksiin, jotka ovat jääneet aiemmin arvoitukseksi.

Ilmaston muutokset ovat nopeita, joten lisää luonnon ymmärtämistä tarvitaan. Varsinkin, kun hyönteisten määrä on romahtanut maailmanlaajuisesti ja lajien välinen vuorovaikutus muuttuu.

Tiaisten hyvä muisti on yllättänyt kokeissa Helsingin yliopiston professorin Johanna Mappesin.

– On tärkeää ymmärtää, miten eläimet kokevat tämän maailman. Tiaiset ovat hurjan joustavia.

Tiainen on peloton työkaveri

Lammin biologisella asemalla tiaisten tehtävä on tällä kertaa pelata peliä, jossa näyttöruudussa lentää perhonen. Nyt tutkitaan varoituslentoa ja kuvioiden vaikutusta lintuun.

Linnut ovat visuaalisia petoja, eli ne käyttävät nimenomaan näköä saalistuksessa. Saalistaminen eli predaatio on tärkein valintapaine, joka on vaikuttanut saaliseläinten evoluutioon.

Tiaiset näkevät myös uv-heijastusta ja nopeampaa liikettä kuin ihminen. Se on reipas saalistaja.

– Aika peloton lintu minusta, ärhäkkäästi hyökkää saaliin kimppuun, mikäli sen haluaa, Mappes kuvailee.

Johanna Mappes on käyttänyt tiaisia apuna jo parikymmentä vuotta.

– Minua hämmästyttää yhä uudestaan, kuinka oppivaisia ja älykkäitä ne ovat.

Osa linnuista on rohkeita, osa ujoja tai nopeasti oppivia. Joskus lintu addiktoituu todella pelaamiseen. Silloin tiainen täytyy vieroittaa pitämällä taukoa pelaamisesta.

Johanna Mappes kertoo, miten eräs sinitiainen oppi käynnistämään näyttöruudun sivusta nokkaisemalla. Se halusi pelata koko ajan.

– Ne ovat raivostuttavan ihania. Joskus mietimme, että ovatko nämä liian fiksuja meille.

Tiaisia on tutkittu myös maailmalla. Esimerkiksi Cambridgen yliopisto on julkaissut tutkimuksen, joka osoittaa, että tiaisten muisti muistuttaa tapahtumamuistia, johon tallentuu henkilökohtaisia, aikaan ja paikkaan sitoutuneita kokemuksia. Ne muistavat, mitä ovat syöneet ja missä ja milloin sen löysivät.

Tintin normaali työpäivä

Tiainen aloittaa työpäivänsä kello yhdeksän aikoihin. Tutkimuskohde on valaistu, mutta tutkija istuu hiljaa pimeässä. Yksi lintu kerrallaan treenataan.

– Usein tiainen saa olla ensin omassa kotiboksissa ja tehdä siellä rauhassa ensimmäiset treenit, että se oppii nokkimaan harmaata pyörylää ja saa siitä aina palkkion eli makupalan.

Pikkuhiljaa tiainen siirtyy monitorille, ja kuvio muuttuu digitaaliseksi. Yleensä linnut tajuavat idean nopeasti, parissa päivässä.

Kun päivä on nokittu peliruutua ja tulee hämärä, lintu palaa omaan boksiinsa, syö iltapalan ja menee nukkumaan. Viikon sisällä lintu vapautetaan luontoon rengastettuna.

Yleensä ne jäävät ruokintapaikoille oleilemaan.

Kansainväliset tutkimusryhmät vierailevat Lammilla

Jo Charles Darwin, evoluutioteorian isä, oli erittäin kiinnostunut suojavärin vaikutuksesta lajien selviytymiseen. On tärkeää saada lisää tietoa, miten linnut näkevät saaliseläimensä, jotka piiloutuvat ja naamioituvat tai liikkuvat.

Aikaisemmassa kokeessa on ehditty jo selvittää muun muassa, miten tuulivoimaloiden väritystä kannattaisi muuttaa, jotta linnut eivät törmäisi niiden lapoihin. Johanna Mappesin mukaan kävi ilmi, että kaikki muut värit olivat parempia kuin valkoinen. Paras olisi monivärinen tuulivoimala.

Lammin tutkimusmenetelmä kiinnostaa myös kansainvälisesti. Ensi vuonna paikalle saapuu ryhmä Hollannista.

Jaa.
Exit mobile version