Haitallisten vieraslajien listaan liitetyllä viitapihlaja-angervolla on enää vuosi armonaikaa. Pensas kasvaa ja leviää nopeasti, ja tuo ominaisuus muuttui edusta haitaksi.
Aggressiivisesti leviävät vieraslajit aiheuttavat paljon työtä ja rahanmenoa, eikä vieraslajitaistelu lopu todennäköisesti koskaan. Uusin haitalliseksi luokiteltu laji on viitapihlaja-angervo, jota ei saa myydä, ostaa eikä kasvattaa elokuun 2025 jälkeen.
Helposti menestyvää pihlaja-angervoa myytiin 1980-1990-luvuilla isot määrät kotipuutarhoihin, puistoihin ja kadunvarsille.
– Se oli oikea julkisen rakentajan unelmakasvi, kesti tiesuolaa ja kasvoi nopeasti, kertoo puutarhuri Kati Kivelä Jyväskylän Viherlandiasta.
Viherlandiassa pihlaja-angervoa ei ole ollut myynnissä lainkaan pariin vuoteen. Jo sitä ennen menekki hiipui.
– Pihlaja-angervo ei vastaa tämän ajan kauneuskäsitystä, diplomaattisesti sanottuna. Se on risukkoinen, ja nyt halutaan kompaktia ja pikkusievää.
Valkoisena kukkiva pensas voi hyvin siellä, minne sitä ehdittiin istuttaa. Esimerkiksi Rovaniemen rautatieaseman kupeesta löytyy pitkä pensasrivi pyörätien laidalta. Myös Koskipuistosta löytyy pöheikkö, jonka alkuperästä kaupunginpuutarhuri Mirja Vääräniemi ei ole varma. Hän on itse saattanut valita lajin istutettavaksi tai sitten se on levinnyt omin toimin.
Vääräniemen laskujen mukaan pihlaja-angervoa on Rovaniemen kaupungin tonteilla yli 4 600 neliömetriä. Siitä kaikesta pitää hankkiutua eroon.
– Siitä tulee paljon isompi urakka kuin kurtturuusun kanssa. Ainakin pari-kolme vuotta menee intensiivisessä poistotyössä. Jälkiseurantaa ja puhdistusta riittää varmasti kymmeneksi vuodeksi.
Poistourakan hinnaksi Vääräniemi arvioi 10 000–20 000 euroa.
Vieraslaji saapuu usein kassan kautta
Vieraslajit leviävät niin lintujen kuljettamien siementen kuin puutarhajätteen seasta tippuvien juurenpalasten avulla. Moni laji on pihlaja-angervon tavoin saapunut alun perin Suomeen taimitarhan kassan kautta.
– Yleensä se menee niin, että kasvi on tuotu ulkomailta koristekasviksi puutarhoihin eikä ole havaittu sen haitallisuutta ennen kuin vuosia myöhemmin, toteaa vieraslajeihin perehtynyt agrologi Ursula Karjalainen.
Pihlaja-angervoa saakin haitallisuudesta huolimatta myydä vielä vuoden ajan. Siirtymäajalla halutaan turvata taimitarhoille haittakasvin myynnin hallittu alasajo.
Pidä Lappi siistinä -yhdistyksen vieraslajihanketta vetänyt Karjalainen uskoo, että Lapissa on mahdollisuus päästä eroon viitapihlaja-angervosta, koska se ei ole ehtinyt vielä pahoin levitä luontoon. Myös muiden viheliäisten vieraslajien hävitys on pohjoisessa helpompaa, jos toimeen tartutaan.
– Esimerkiksi komealupiinin suhteen ei ole niin laajoja kasvustoja kuin Etelä-Suomessa, jossa on vähän nostettu kädet pystyyn.
Lainsuojattomiksi julistettuja lajeja näkee kuitenkin yhä paljon. Esimerkiksi kurtturuusua löytyy niin yliopiston tontilta kuin Lapin ely-keskuksen vastuulla olevilta tienvarsilta, vaikka kasvi olisi pitänyt hävittää kesään 2022 mennessä.
Viljan tukahduttaja matkalla kohti pohjoista
Lämpenevä ilmasto tuo ennen pitkää Lappiin vieraslajeja, joita Suomen eteläosissa jo on. Yksi sellainen saattaa olla rikkakananhirssi, joka on maanviljelijöiden kannalta suorastaan sietämätön.
– Se on todella viheliäinen ja oikein tukahduttaa viljan alleen. Uskon, että se leviää myös tänne pohjoiseen jossain vaiheessa, Karjalainen sanoo.
Jo sitä ennen Rovaniemellä on ratkottavanaan ruttojuuriongelma. Ruttojuurta istutettiin 1970-luvulla pitkin Kemijoen rantapengertä sitomaan maata ja sen tehtävän kasvi hoitikin hyvin. Muita kasveja se ei rantapenkereelle päästä.
Ursula Karjalainen otaksuu, että ruttojuuri ehkä luokitellaan Suomessakin haitalliseksi vieraslajiksi, joka se Ruotsissa jo on. Hän kertookin ruotsalaisten vieraslajiasiantuntijoiden olleen suorastaan kauhuissaan Rovaniemen jokivarren ruttojuurimaisemasta.
Nyt sille voi tulla lähtö.
– Ruttojuuren kohtalo varmasti ratkaistaan, kun ranta-alueen suunnittelua ja rakentamista jatketaan, kaupunginpuutarhuri Mirja Vääräniemi toteaa.
