Sitä tuleva sairaanhoitajaopiskelija Tiia Tervo on jahdannut työelämässä pitkään. 38-vuotias Tervo valmistui hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2014, ja sen jälkeiset vuodet ovat vierähtäneet erilaisissa oman alan toimistotehtävissä.
Jatkuva kilpailu työpaikoista yhdistettynä kuormittavaan tietotyöhön johtivat kuitenkin viime vuoden lopussa uupumiseen, jonka seurauksena Tervo päätti toteuttaa pitkään taustalla kyteneen ajatuksen sairaanhoitajan opinnoista.
– Tuli tavallaan mitta täyteen, ja uupuminen oli itselleni viimeinen tikki siihen, että jotain muutoksia on tehtävä.
Tervo pääsi kevään yhteishaussa opiskelemaan sairaanhoitajaksi Vaasan ammattikorkeakouluun.
Tervo uskoo, että uupuminen oli jo pitkään ollut enää vain ajan kysymys. Omalla alalla urakehitys takkusi, ja Tervo kaipasi työstä syvempää merkitystä.
Lisäksi jatkuva aivotyöskentely tietokoneen äärellä oli vaatinut veronsa.
– Samoista työpaikoista kilpailevat todella monet, enkä osannut erottua riittävästi muiden hakijoiden joukosta. Ajattelin, että uusi ala on itselleni paras vaihtoehto ja sote-alalla tekijöistä on myös pulaa.
Oman mausteensa Tervon polulle kohti uutta alaa ja ammattia toi aikuiskoulutustuen lakkautus.
Aikuiskoulutustuki lakkautettiin osana hallituksen säästötoimenpiteitä elokuun alusta alkaen. Ennen elokuun alkua myönnettyä aikuiskoulutustukea maksetaan kuitenkin normaalisti vuoden 2025 loppuun asti.
Säännöllisten tulojen vaihtaminen reilun 400 euron suuruiseen opintorahaan oli perheelliselle Tervolle pitkän pohdinnan lopputulos.
Tervo ei usko, että pystyisi aloittamaan noin neljän vuoden opintoja ilman puolison mahdollistamaa taloudellista turvaa.
– Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen lannisti. Tuli hetkellisesti semmoinen olo, ettei tämä uramuutos onnistu, vaan täytyy jatkaa niin kuin tähänkin asti.
Yhä useampi harkitsee vaihtavansa alaa työuransa aikana
Tervo on yksi suuresta joukosta alanvaihtajia. Palveluyhtiö Baronan tuoreimmasta työelämätutkimuksesta selviää, että jo yli 40 prosenttia harkitsee vaihtavansa alaa työuransa aikana.
Baronan oppimisen ja hyvinvoinnin johtaja Janne Lindfors uskoo, että alanvaihtohalukkuutta on todellisuudessa vielä enemmän, mutta viime vuosien taloustilanne on hidastanut kehitystä.
– Irtisanomisten määrä on kasvanut arviolta 50 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on vähentänyt kiinnostusta työpaikan vaihtoon. Epävarmassa taloustilanteessa roikutaan yleensä kiinni vanhassa työpaikassa.
Työelämän vaativuus ja kuormittavuus ovat Baronan työelämätutkimuksen valossa kasvaneet viime vuosina. Se on antanut oman sysäyksensä myös kasvavaan alanvaihtajien määrään.
Toimialan ja uran vaihdon takana on yhä useammin oma jaksaminen ja hyvinvointi.
Janne Lindfors
– Oma hyvinvointi on entistä tärkeämpää. Ehkä nämä viime vuoden tapahtumat ovat saaneet meidät ajattelemaan, minkälaista elämää haluamme elää ja miten se toteutuu työelämässä. Selvästi toimialan ja uran vaihdon takana on aikaisempaa useammin oma jaksaminen ja hyvinvointi.
Työelämätutkimuksesta selviää, että kaikista eniten alanvaihtoon houkuttelee palkka, työtehtävän sisältö ja ura- sekä etenemismahdollisuudet. Hyvinvoinnin merkitys vaihtamisen syynä on kasvanut selvästi vuoden takaisesta.
Intensiivikoulutusten suosio kasvaa
Asiantuntijat uskovat, että aikuiskoulutustuen lakkautus tulee lisäämään intensiivi- ja rekrykoulutusten kysyntää. Lindforsin mukaan työllistävien rekrykoulutusten hakijamäärät ovat kasvaneet noin 20 prosenttia viime vuodesta.
Barona järjestää rekrykoulutuksia yhteistyössä yritysten, ely-keskusten ja TE-toimiston kanssa. Lindfors uskoo, että aikuiskoulutustuen lakkautuksen seurauksena yhä useampi alanvaihtaja opiskelee uuden ammatin rekry- tai intensiivikoulutuksen kautta.
– Tietysti ammatin- ja uranvaihtoa edistävien elementtien väheneminen näkyy nykyisten rahoitusmallien kysynnän kasvussa.
Rekry- ja intensiivikoulutukset ovat yleensä alle vuoden mittaisia koulutuksia, joiden kautta opiskelija työllistyy suoraan esimerkiksi koulutuksessa mukana olevaan yritykseen.
Erityisen kysyttyjä koulutusohjelmia ovat tällä hetkellä Lindforsin mukaan tekoälyyn ja teknologiaan keskittyvät koulutusohjelmat.
Kysyntäpiikki näkyykin data- ja tekoälyosaamiseen keskittyvän Skillio-nimisen yrityksen koulutusohjelmissa. Yrityksen tarjoama intensiivikoulutus on suunnattu kokeneille alan vaihtajille ja kolmen kuukauden mittaisen koulutusohjelman jälkeen osallistujat työllistyvät Skillion kautta asiakasyrityksiin.
Skillion operatiivisen johtajan Katja Miettisen mukaan hakijoita syksyllä alkavaan koulutusohjelmaan on parissa viikossa kertynyt 900. Hän uskoo, että aikuiskoulutustuen lakkautus tulee kasvattamaan hakijoiden määrää jatkossa entisestään.
– Kaikille ei enää välttämättä ole realistista hypätä moneksi vuodeksi tekemään uutta tutkintoa, jos on esimerkiksi asuntolainaa ja perhe elätettävänä.
