Tuntematon porilaisyhtye teki läpimurtonsa television Levyraadissa alkuvuonna 1984. Yle Teema juhlistaa merkkipaalua perjantai-iltana Dingo-aiheisella ohjelmistolla.
Ohjaaja Mari Rantasila kokee olevansa kerrankin oikeassa paikassa, Dingosta kertovan elokuvan ohjaajana.
Levoton Tuhkimo -elokuva tulee ensi-iltaan syksyllä 2024. Elokuvaa kuvattiin Helsingin lisäksi, missäpä muualla kuin Porissa.
Ohjaaja, näyttelijä, laulaja Mari Rantasila tuntee hyvin ilmiöksi nousseen bändin ja sen vaiheet.
– Olen Porista kotoisin ja tuntenut osan näistä kundeista. Olen ollut valtaamassa Annista ja koko Porin kulttuuriskene on ollut minulle nuorena tuttu ja todella rakas. Ja porilaisuus myöskin, murre ja kaikki.
Annis eli Kulttuuritalo Annankatu 6 on Porin teatterinuorten 80-luvulla valloittama teollisuuskiinteistö.
Porin murre onkin keskeisessä osassa elokuvaa. Ohjaajalle, ja myös toiselle porilaiselle eli käsikirjoittaja Hanna Leivonniemelle, on ollut tärkeää, että kaikki elokuvan porilaiset puhuvat Porin murretta.
Kaksikko on toiminut näyttelijöiden sparraajina murteen opettelussa. Rantasila yhdessä Leivonniemen kanssa luki käsikirjoituksen nauhalle poriksi. Näyttelijät saivat äänitetyn käsikirjoituksen kuunneltavaksi kesällä ja sen avulla ovat omaksuneet Porin murteen.
Dingolla merkitystä myös nuorille pojille
Dingon musiikin lisäksi Mari Rantasila haluaa nostaa esiin Dingon merkityksen aikansa nuorille, erityisesti nuorille miehille. Yleensä yhtye yhdistetään sifonkihuivejaan hysteerisinä heiluttaviin nuoriin naisfaneihin.
Dingon jäsenet, Pertti ”Nipa” Neumann etunenässä, osoittivat poikienkin voivan pukeutua hieman eri tavalla. Dingo näytti esimerkkiä. Pojatkin voivat meikata, herkistellä ja olla vähän romanttisiakin.
Dingo oli aikoinaan luomassa aivan uudenlaista miesmallia. Rantasila sai luettavakseen fanikirjeitä Dingon kulta-ajoilta elokuvanteon yhteydessä. Fanikirjeistä on luettavissa, miten suuri merkitys Dingolla on ollut nuorille.
– Se liikuttaa minua kovasti. Musiikilla on tosi iso merkitys kulttuurille ja ihmisten empatiakyvylle. Empatiakykyä tarvitaan nykyaikana. Tarvitsemme empatiaa, jotta kaikki erilaiset ihmiset pystyy elämään. Sitä musiikki ja ylipäätään kulttuuri tuo.