Punaiset köydet viuhuvat kuin piiskat.
Mikael Lahtinen, 26, tiristää vielä muutaman vedon ja hengähtää. Kesken työpäivän tehdyn salitreenin jälkeen työpöydän ääreen palaa mies, jolla on tuoreita ideoita.
– On taas tarmoa tehdä asioita. Sellainen hyvällä tavalla kaoottinen olo, Lahtinen toteaa hymyillen.
Turkulainen mainostoimisto Tagomo tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden liikuntaan jokaisena työpäivänä. Työajalla saa liikkua päivittäin tunnin ajan.
Mainostoimiston tarkoituksena on muuttaa työntekokulttuuria.
– Uskon, että suomalaisilla yrittäjillä on mahdollisuus ottaa haaste harteilleen. Yhteiskunta voi huonommin kuin koskaan. Siitä puhutaan paljon. Puheiden aika on ohi, nyt tarvitaan tekoja, sanoo yrittäjä Petri Elovaara.
Elovaara voi seistä ryhdikkäänä sanojensa takana, sillä liikuntaetu on ollut osana hänen yrityksensä arkea jo viiden vuoden ajan. Tulokset puhuvat puolestaan.
Tunti liikkumista lisäsi työtehoa hurjasti
Yrittäjä Petri Elovaara rämpi läpi loppuunpalamisen vajaa kymmenen vuotta sitten. Liiallinen työnteko ja liikkumisen vähyys johtivat tilanteeseen, jossa oli pakko havahtua hyvinvoinnin tärkeyteen.
– Vuonna 2018 päätimme kokeilla liikunnan merkitystä. Jotkut olivat innoissaan, toiset sanoivat, ettei kiinnosta. Pidimme päämme siinä, että testataan kolme kuukautta ja tarvitsemme kaikkia, jotta saamme relevanttia dataa.
Oli ohjattua liikuntaa, hikiliikuntaa ja steppaamista portailla.
Kun oli liikuttu joka keskiviikko kolmen kuukauden ajan, mainostoimistossa mitattiin vaikutuksia seuraamalla työmääriä, myyntilukuja, tuotannon tehokkuutta ja sisällöntuotantoa.
– Keskiviikkopäivät, vaikka olivat tunnin lyhyempiä, olivat 152 prosenttia tehokkaampia. Se on valtava lukema. Totesimme, että tämä on vain kotiinpäin. Annoimme ihmisten harrastaa liikuntaa joka työpäivä.
Nyt liikuntaetua käyttää yrityksen työntekijöistä aktiivisesti alle puolet. Osa liikkuu silloin tällöin.
Liikunnalliselle Mikael Lahtiselle kuntoilu työpäivän aikana on isompi juttu henkisesti kuin fyysisesti.
– Sairauspoissaoloja on kahden ja puolen vuoden ajalta nolla. Omasta näkökulmastani tämä on työnantajalle hyvä investointi.
Lahtinen pohtii työnantajan saavan paljon sitoutuneemman, hyvinvoivemman ja terveemmän työntekijän. Samalla hän itse palautuu ja jaksaa paremmin.
Mikael Lahtinen yrittää ajoittaa liikunnan ennen lounasta tai heti sen perään. Tiiminjohtajana hän haluaa olla roolimalli ja ilahtuu saadessaan työkavereista seuraa lenkille tai salille.
– Kävelylenkit tekevät myös hyvää. Etätöissä, kun pää jumittaa, koiran kanssa ulkoilu tekee ihmeitä.
Ajattelutapa vaatii muutosta
Jopa 95 prosenttia työnantajista tukee työntekijöidensä liikkumista, selviää työikäisten liikkumista tukevan Liikkuva aikuinen -ohjelman tekemästä tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan työnantajan tarjoamat liikuntasetelit ja kuntosalikortit lisäävät työhyvinvointia, mutta rahallinen liikuntaetu jää käyttämättä kolmasosalta palkansaajista.
Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi Paavo Nurmi -keskuksesta ei pidä liikuntaseteleitä tai kuntosalikortin tarjoamista vääränä tapana lisätä liikkumista. Aina se ei kuitenkaan riitä.
– Tätä pitäisi ajatella perinteisen lähestymistavan ulkopuolelta. Olisi mietittävä, mikä toimii juuri meidän työyhteisössämme ja mikä olisi erilaisille työntekijöille sopivaa ja innostavaa liikkumista, Helajärvi sanoo.
Liian vähäisen liikunnan terveyshaitoista on puhuttu pitkään. Sen sijaan vaikutukset pitkällä aikavälillä voivat yllättää.
Ennusteen mukaan 2040-luvulla 50-vuotiaista miehistä vain kaksi prosenttia on hyvässä kunnossa, jos nykyinen kehitys jatkuu.
Työpaikalla on suuri rooli siinä, miten ihmiset saadaan liikkumaan.
– Liikuntaa ja liikettä tukevan kulttuurin lisääminen työpaikalla kasvattaa usein työntekijän liikuntaa myös vapaa-aikana. Oikein toteutettuna se voi motivoida ja sitouttaa työntekijöitä, Helajärvi toteaa.
Suomessa ollaan kuitenkin jo nyt muuta maailmaa edellä.
– Se, että työajalla voi liikkua, on vielä hyvin erikoista muualla Euroopassa, toteaa liikunnan aluejärjestö LiikUn aluejohtaja Jukka Läärä.