Romaninuori Hemmi Långström oli vasta 11-vuotias, kun hän ensimmäisen kerran sai kaupassa vartijan kintereilleen. Täysin ilman syytä.
– Silloin se oli tosi kova paikka, kun olin niin pieni. Minä en koskaan varastaisi, ja siksi on tosi epäreilua, että edes epäillään, 17-vuotias oululainen Långström harmittelee.
Vartijoiden kanssa kylki kyljessä shoppailuun tai virkavallan aiheettomiin puhutteluihin Långström sanoo jo tavallaan tottuneensa, mutta silti hän kokee asian ristiriitaiseksi.
– Eikö vartijoiden ja poliisien tehtävä ole suojella meitä?
Rekkakuskiksi opiskeleva Långström on kohdannut epäasiallista käytöstä myös työharjoittelussa muuttofirmassa. Videolla hän kertoo tapauksesta ja siitä, millaisia tunteita se herätti.
Romaneita syrjitään eniten
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoo, että Suomen etnisistä ryhmistä romaneihin kohdistuu kaikkein eniten syrjintää. Se on hänen mukaansa syvälle menevää ja rakenteellista.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tulee romaneilta syrjinnästä vuosittain kymmeniä yhteydenottoja. Niissä kerrotaan muun muassa tapauksista, joissa romanille ei vuokrata asuntoa tai hänelle sanotaan kaupassa, että sinulle ei myydä.
– Muutosta parempaan on toki tapahtunut, mutta syrjintä on edelleen tosi yleistä, Stenman harmittelee.
Samaa viestiä tulee Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
Suunnittelija ja Pohjois-Suomen romaniasiain neuvottelukunnan sihteeri Henry Lindgren arvioi, että romanien yhteydenotot syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta ovat lisääntyneet huomattavasti kolmen viime vuoden aikana.
Sama suuntaus näkyy hänen mukaansa kaikissa aluehallintovirastoissa
– Syynä on muun muassa se, että yleinen pahoinvointi on lisääntynyt ja yhteiskunnan asenneilmapiiri on muuttunut, Lindgren sanoo.
Muutos näkyy myös lisääntyneenä vihapuheena erityisesti sosiaalisessa mediassa.
– Siellä sanotaan esimerkiksi, että romanit pitäisi viedä saunan taakse. Tämä on järkyttävää.
”Haastattelua on vaikea unohtaa”
Oululainen romani Monica Lindgren, 16, on koko ikänsä kuullut kaduilla mustalainen- ja manne-huuteluja, ja myös hän on saanut kaupoissa vartijat peräänsä.
Isoimpana syjintäkokemuksenaan Lindgren pitää haastattelua opiskelupaikan soveltuvuuskokeessa. Hän katsoo jääneensä ilman lähihoitajan koulutuspaikkaa sen takia, että hän on romani.
Lindgren kertoo, että soveltuvuuskokeen haastattelija vitsaili hänen ulkonäöllään, tuijotteli ja puhutteli häntä mustalaiseksi. Lindgrenin mukaan kirjallinen koe olisi vienyt hänet heittämällä opiskelemaan, mutta soveltuvuusosuus hylättiin.
– Tuota on tosi vaikea unohtaa, Lindgren sanoo.
Periksi hän ei kuitenkaan antanut: nyt hän opiskelee ensimmäistä vuotta laboratorioalan perustutkintoa.
Vapaa-ajallaan Lindgren piirtää rasisminvastaisia kuvia.
– Minä haluan tuoda taiteen avulla esille syrjinnän nuoren romanin näkökannalta. Haluan ihmisten ymmärtävän, että meillä kaikilla on oikeus olla kokematta syrjintää.
Hyväksyntä huolestuttavaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman näkee rasismin Suomessa laajana yhteiskunnallisena ongelmana.
Erityisen huolestuttavana hän pitää päätään nostanutta ilmapiiriä, jossa rasismista on tullut yhä avoimempaa ja ikään kuin hyväksyttävämpää – ei vain sosiaalisessa mediassa, vaan myös poliittisessa keskustelussa, eduskunnassa asti.
– Tämä heijastuu koko yhteiskuntaan.
Stenman viittaa esimerkiksi poliisien ja lääkäreiden suljettuihin Facebook-ryhmiin, joissa on paljastunut rasistista ja halventavaa kielenkäyttöä.
– Jos on esimerkiksi lääkäri, jolla on rasistisia käsityksiä, on vaikea nähdä, että hän pystyy kokonaan irrottamaan yksityisiä mielipiteitään ja ammatin harjoittamistaan.
Stenman kaipaa lisää keskustelua ja tutkimusta rasismista ja siitä, minkälaisissa tilanteissa rasismia esiintyy. Hän perää vastuuta myös julkisen vallan edustajilta.
– Toivoisin, että he harkitsevat todella tarkasti, miten vaikutusvaltaansa käyttävät. Samalla heidän tulee muistaa, että perustuslain mukaan julkisella vallalla on velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeudet. Niihin kuuluu syrjinnän kielto.
