Viime vuonna Suomen museoissa vierailtiin liki 9 miljoonaa kertaa. Se on enemmän kuin koskaan ennen. Monessa museossa rikottiin kävijäennätyksiä.
Museoista on tullut ilmiö, jonka taustalla on noin sata syytä. Silti Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havulle on hieman mysteeri, miksi museot kiinnostavat ihmisiä juuri nyt.
– Museoiden suosio on Euroopan laajuinen trendi, jonka taustoja me museoalalla olemme miettineet paljon. Yhtä selittävää tekijää ei ole, etenkin kun kävijämäärät ovat kasvaneet jos useamman vuoden ajan, Havu sanoo.
Kävijätutkimuksissa on ilmennyt, että museoista on tullut entistä enemmän kaupunkilaisten kohtaamispaikkoja. Niissä ylläpidetään sosiaalisia suhteita ja vietetään aikaa.
Museoista haetaan myös toivoa epävarman maailmantilanteen keskellä: historiaa tutkimalla pääsee näkemään, miten vaikeista ajoista on aiemmin selvitty.
Tutkimusten mukaan myös koronalla on ollut vaikutusta museoiden suosioon. Pandemian jälkeen moni haluaa edelleen pitää välimatkaa toisiin ihmisiin, ja museot ovat kulttuurikokemus, jossa tämä onnistuu.
Sitten on vielä se museokortti, joka on madaltanut suomalaisten kynnystä poiketa museoon.
Museo on paikka rauhoittua
Museoviraston tilastojen mukaan Suomen museoihin tehtiin viime vuonna yli 8,7 miljoonaa vierailua, ja se on enemmän kuin koskaan ennen. Kasvua edelliseen vuoteen on huimat 1,9 miljoonaa käyntiä.
Monessa museossa rikottiin kävijäennätyksiä. Niin myös Mikkelin kaupungin museoissa, joissa väkeä kävi viime vuonna viidenneksen enemmän kuin edellisenä.
Amanuenssi Paula Hyvönen näkee museoiden suosion taustalla ihmisten tarpeen rauhoittumiselle.
– Kun ajattelee tätä jatkuvaa kuva- ja uutistulvaa, niin museot ovat eräänlaisia rauhoittumisen paikkoja. Niissä pääsee kokemaan ja pohtimaan taidetta, nauttimaan siitä kiireettä, Hyvönen sanoo.
Koirat saivat ihmiset museoon
Hyvönen nostaa yhdeksi syyksi myös hyvät näyttelyt. Esimerkiksi Suomen eri museoissa kiertänyt Überhund – taiteen kiehtovat koirat -näyttely sai liikkeelle ihmisiä, jotka eivät normaalisti museoissa käy.
Jyväskylän taidemuseossa kesällä ja alkusyksyllä esillä olleesta näyttelystä tuli liki 27 000 kävijällään museon kaikkien aikojen suosituin.
Myös Mikkelin taidemuseossa koirat saivat väkeä liikkeelle. Opiskelijat Anniina Partanen ja Aada Keränen olivat tulleet näyttelyyn luokan kanssa. Molempiin teokset tekivät vaikutuksen.
– Täällä tuodaan koiran moninaisuus hienosti esille, Keränen sanoo.
Partanen kertoo käyvänsä museoissa sen mukaan, millaisia näyttelyitä niissä on.
– Erityisesti eläinaiheiset näyttelyt kiinnostavat. Myös fantasia ja yliluonnollisuus taiteessa on kiinnostavaa, hän sanoo.
Kari Laakso tuli katsomaan koiria Mikkelin taidemuseoon Kangasniemeltä. Hänellä ja hänen vaimollaan on museokortit, ja museoissa tulee käytyä useamman kerran vuodessa.
– Ei ole oikeastaan merkitystä, millainen näyttely on menossa. Laidasta laitaan kierretään museoita, mutta ehkä mieleenpainuneimmat näyttelyt ovat olleet Mäntän Serlachius-museoissa, Laakso sanoo.
Virtuaalinen todellisuus kohtaa sosiaalisuuden
Museoissa tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Suunta on siihen, että museot ovat paikkoja, joissa voi vierailla sekä paikan päällä että virtuaalisesti.
Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu näkee, että joka tapauksessa myös tulevaisuudessa museot tulevat olemaan tärkeitä kohtaamispaikkoja ihmisille.
– Sosiaalinen merkitys tulee säilymään, mutta virtuaalinen todellisuus ja digitaaliset sisällöt tulevat lisääntymään museoissa. Jostain tällaisesta tulevaisuuden museot koostuvat, Havu sanoo.