Trump voisi saada Panaman kanavan, Kanadan ja Grönlannin osaksi Yhdysvaltoja, jos se saisi neuvoteltua sopimukset vapaaehtoisista alueliitoksista. Se ei olisi helppoa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi virkaanastujaispuheessaan eilen, että aikoo ottaa Panaman kanavan takaisin Yhdysvaltojen haltuun. Virkaanastujaistensa jälkeen Trump puhui toimittajille myös Kanadan ja Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin.
Ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden johtava asiantuntija Marja Lehto arvioi, että Trumpin tavoitteelle on vaikea löytää keinoja.
– Yhdysvallat on luopunut Panaman kanavan omistuksesta sopimjuksella. Nykytilaa voidaan muuttaa vain uudella sopimuksella Panaman kanssa, eikä Yhdysvalloilla ole muita oikeudellisia perusteita vaatia kanavan haltuunottoa, Lehto kertoo.
Panaman presidentti José Raúl Mulino ehti jo tyrmätä Trumpin suunnitelmat Panaman kanavan hallinnan ottamisesta.
– Kanava on ja tulee jatkossakin olemaan Panaman, hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Yhdysvallat luopui Panaman kanavasta vuonna 1978.
Suostuttelua ja vaikuttamista kansalaisiin?
Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen kertoo, että jos Trump ei aio lähteä sotatoimiin, hänen olisi suostuteltava valtiot vapaaehtoisesti liittämään alueensa osaksi Yhdysvaltoja.
– Koska kyseessä ovat suvereenit valtiot tai niiden osat, ainoa laillinen tapa valtioliitoksen aikaansaamiseksi on saada aluesuvereeninen suostumus tai tehdä valtiosopimus alueliitoksista, Korhonen kertoo.
Tämä tarkoittaisi neuvotteluja Tanskan kanssa, ja sopimusta, johon tarvitaan myös Grönlannin itsehallintoelinten suostumus. Samoin pitäisi toimia Kanadan kanssa jos haluttaisiin se osaksi Yhdysvaltoja.
– Tietenkin poliittisesti voi yrittää vaikuttaa väestöihin ja toivoa, että väestöt vaatisivat kansanäänestystä. Kaikenlaisia poliittisia ja taloudellisia porkkanoita voi yrittää käyttää, mutta silti lopulta tarvitaan valtion suostumus liittosopimuksen muodossa, Korhonen toteaa.
Hän korostaa, että aluevalloitukset asevoimin eivät ole juridisesti päteviä.
Sotilaallista voimankäyttöä?
Vaikka Trump puhui Panaman kanavan, Kanadan ja Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin, hän ei puhunut sotilaallisesta voimankäytöstä eilen. Aiemmin tammikuussa kun Trump ei vielä ollut presidentti, hän sanoi, että ei sulje pois sotilaallista voimankäyttöä Grönlannin saamiseksi.
Lehto korostaa, että sotilaallisella voimankäytöllä uhkaaminen on erityisen vakava asia silloin, jos se tehdään valtion johdosta.
– Tällaisista puheista tulee kansainvälisoikeudellinen kysymys, jos vaatimukset sisältävät uhkaamisen voimankäytöllä. Voimankäytöllä uhkaaminenhan on kielletty YK:n peruskirjassa, Lehto sanoo.
Loukatakseen peruskirjaa, voimankäytöllä uhkaamisen pitää kuitenkin olla uskottava.
– Lähimenneisyydessä on esimerkki valtion uhkaamisesta voimakäytöllä kun Venäjän duuma päätti, että Venäjä voi käyttää aseellista voimaa Ukrainaa kohtaan, Lehto sanoo.
Miksi Trump haluaa Panaman kanavan?
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Trumpin haluavan Panaman kanavan Yhdysvalloille osittain symbolisista syistä. Trump kokee, että kanava on amerikkalaisten tekemä ja rahoittama.
– Trump haluaa Panaman kanavan osoittaakseen Kiinalle kuka on kontrollissa, ehkä myös taloudellisista ja turvallisuussyistä. Jollain tavalla hänen mielestään pitää kaapia takaisin jotain mitä edelliset presidentit ovat liian helposti antaneet pois, Salonius-Pasternak pohtii.
Hän arvioi, että Trumpilla ei ole mahdollisuuksia ottaa merkittäviä askeleita Panaman kanavan, Kanadan tai Grönlannin saamiseksi Yhdysvaltojen haltuun.
– Kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti kun Yhdysvaltain presidentti puhuu, että maan pinta-ala laajenee. Puhutaan maailman sotilaallisestikin vaikutusvaltaisimmasta maasta.
Grönlanti kuuluu Tanskalle
Ennen virkaansa astumista Trump pohti onko Tanskalla oikeutta Grönlantiin. Lehto ihmettelee tätä lausuntoa.
– Kansainvälisen tuomioistuimen edeltäjän eli pysyvän kansainvälisen tuomioistuimen tuomio vudelta 1933 vahvistaa, että Tanskan suvereenisuus ulottuu koko Grönlantiin, Lehto sanoo.
Hän ei pidä todennäköisenä, että Trump voisi hankkia Grönlantia tai muitakaan toisille valtioille kuuluvia alueita itselleen.
– Olemme kaikki yllättyneitä, mutta tämän henkilön (Trumpin) kohdallahan tiedämme, että hänellä on tapana puhua kaikenlaista, Lehto sanoo.