Donald Trump testaa Yhdysvaltain presidentin valtaoikeuksien rajoja ennennäkemättömällä presidentillisten asetusten vyöryllä.
Trump myös avoimesti haastaa Yhdysvaltain kongressin vallan. Perustuslain mukaan oikeus päättää liittovaltion rahankäytöstä kuuluu yksiselitteisesti kongressille, mutta Trump pyrkii rajoittamaan sitäkin.
Trumpin puolueella eli republikaaneilla on enemmistö kongressin kummassakin kamarissa, joten siellä vastustajien eli demokraattiedustajien vaikutusmahdollisuudet ovat pienet.
Pystyykö kukaan siis enää vastustamaan presidenttiä?
Vastustajilla on käytössään kolme reittiä: osavaltiot, oikeuslaitokset ja julkisuus.
Näin arvioi Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen vieraileva Fulbright-professori Joshua Wilson.
Kaksi näistä tavoista on itse asiassa republikaanien pitkään käyttämiä, asiaa tutkinut Wilson huomauttaa.
– Parinkymmenen vuoden ajan näimme konservatiivisten osavaltioiden käyttävän oikeuslaitosta ja osavaltioiden voimaa vastustaakseen liittovaltiota. Nyt tuo on kääntynyt päälaelleen, Wilson sanoo ja jatkaa:
– Demokraattijohtoiset osavaltiot käyttävät nyt samoja argumentteja, joita republikaaniosavaltiot käyttivät ennen.
Esittelemme tässä jutussa Wilsonin tunnistamat kolme keinoa Trumpin päätösten vastustamiseksi.
1. Osavaltiot – demokraattien ehkä vahvin linnake
– Demokraattijohtoiset osavaltiot ovat mielestäni se vahvin todellisen poliittisen voiman linnake, joka voi taistella Trumpin hallintoa vastaan, Joshua Wilson arvioi.
Demokraattien johtamat osavaltiot ovat nostaneet jo useita kanteita Trumpin määräyksiä vastaan ja saaneet liittovaltion tuomareita ainakin hidastamaan määräysten voimaan astumista.
Monet demokraattijohtoiset osavaltiot, kuten Kalifornia ja New York, ovat hyvin suuria. Niiden talouden koko on niin valtava, että ne voivat käyttää sitä apuna taistellessaan esimerkiksi Trumpin ympäristölainsäädännön purkamista vastaan.
Liikenneruuhkaa San Franciscossa vuonna 2023.
– Aiemmin Kalifornia käytti valtavaa markkinavoimaansa neuvotellakseen suoraan autovalmistajien kanssa suojatakseen ympäristölainsäädäntöä, Wilson kertoo.
–Trumpin hallinto ymmärtää sen ja yrittää taistella sitä vastaan. Mutta myös osavaltiot saattavat löytää uusia keinoja käyttääkseen markkinapotentiaaliaan presidentin vastustamisessa.
Monet demokraattien johtamat osavaltiot ja kaupungit yrittävät vastustaa myös Trumpin valtavaa laittomien siirtolaisten karkotusohjelmaa.
Trump haluaa paikallisten viranomaisten ja poliisien avustavan hankkeessa.
Tässäkin asetelma on kääntynyt päälaelleen. Kun aiemmin liittovaltio yritti pakottaa paikallisia lainvalvojia valvomaan liittovaltion asevalvontalakeja, konservatiiviosavaltiot vastustivat tätä oikeusistuimissa.
Nyt monet demokraattiosavaltiot vastustavat omien paikallisten poliisien käyttöä Trumpin laittomien siirtolaisten karkotusoperaatioissa.
2. Liittovaltion tuomioistuimet taistelutantereena
Arvostettu perustuslakiasiantuntija varoitti aiemmin tässä kuussa autoritäärisen presidenttivallan uhasta. Berkeleyn yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Erwin Chemerinsky kirjoitti artikkelissaan, että ainoastaan oikeuslaitos voi tällä kertaa hillitä Trumpia, jos sekään.
Jos tuomioistuimet epäonnistuvat, seurauksena on Chemerinskyn mukaan Yhdysvaltojen siirtyminen autoritääriseen yhden miehen valtaan.
Yhdysvalloissa oikeusistuimien ja erityisesti korkeimman oikeuden vahva asema perustuu siihen, että ne tulkitsevat hallinnollisten päätösten laillisuutta ja lakien perustuslaillisuutta.
Myös Wilsonin mukaan tulevien vuosien tärkein kamppailu käydään juuri oikeusistuimissa.
Trump näyttää olevan valmis jatkuvasti antamaan määräyksiä, joita monet oikeusoppineet pitävät selvästi laittomina.
Näkyvimpiä oli Trumpin määräys kieltää Yhdysvaltain maaperällä syntyneiden laittomasti maassa asuvien siirtolaisten lasten oikeus kansalaisuuteen. Yhdysvaltain perustuslaki kuitenkin takaa varsin selkeäsanaisesti kaikille Yhdysvalloissa syntyville kansalaisuuden.
Jo viime viikolla liittovaltion tuomari jäädytti Trumpin päätöksen ja totesi sen olevan ”räikeästi perustuslain vastainen”.
Korkeimman oikeuden linja ei ole selvä
Trumpin rajuimmat päätökset päätyvät todennäköisesti Yhdysvaltain korkeimman oikeuden käsiteltäviksi. Siellä konservatiivituomareilla on tukeva 6–3-enemmistö.
Professori Wilsonin mielestä ei ole silti selvää, että korkein oikeus asettuisi Trumpin kannalle kaikessa.
Korkeimman oikeuden konservatiivit ovat vuosia tukeneet osavaltioiden oikeuksia päättää omista asioistaan. Ovatko nämä samat tuomarit nyt valmiita hyväksymään laajan presidenttivallan, kun presidenttinä on Trump?
– Tämä on avainkysymys. Tuomarit ovat pitkään korostaneet osavaltioiden oikeuksia. Nyt kun valta on vaihtunut, pysyvätkö tuomarit näissä periaatteellisissa ratkaisuissaan, Wilson pohtii.
Wilson muistuttaa, että osa republikaaneista ajaa vahvasti osavaltioiden itsemääräämisoikeutta, toiset taas ovat vaatineet presidentin vallan kasvattamista.
Korkein oikeus tulee todennäköisesti lähivuosina käsittelemään Trumpin määräysten laillisuutta monella tavalla, ei ainoastaan suhteessa osavaltioihin.
The New York Timesin mukaan korkein oikeus on viime vuosina näyttänyt kallistuvan hyvin vahvan presidentinvallan kannalle.
3. Julkisuuden kautta vaikuttaminen
Demokraatit ovat olleet hämmentävän hiljaa Trumpin valtaannousun jälkeen.
Trumpin väen tietoinen strategia vallata julkisuus loputtomalla uusien määräysten vyöryllä näyttää lamaannuttaneen vastustajat.
Demokraatit ovat myös riidelleet siitä, mikä olisi paras taktiikka Trumpia vastaan.
The Washington Postin mukaan puolueen johto näyttää päätyneen siihen, että paras viesti on puhua rahasta, eikä niinkään Trumpin uhasta demokratialle, kuten presidentinvaalikampanjan aikaan.
Julkisuuspelissä demokraatit aikovat korostaa Trumpin toimien tulevan köyhälle kansalle kalliiksi.
Sekavasti kirjoitettu määräys synnytti heti suurta sekaannusta siitä, jäävätkö kansalaiset ilman terveydenhuoltoa.
Parin päivän kaaoksen jälkeen Trumpin hallinto perui määräyksen, mutta antoi ymmärtää, että jonkinlainen varojen jäädytys on silti voimassa.
Tätä vastaan taisteleminen on demokraateille helppoa viestintää: jäädytys uhkaa sekä demokratiaa että ihmisten rahoja.
Lain mukaan presidentillä ei ole oikeutta ”takavarikoida” tai estää kongressin jo hyväksymiä liittovaltion maksuja.
Wilsonin mielestä demokraateilla on tällä hetkellä lopulta aika vähän hyviä vaihtoehtoja Trumpin vastustamiseen.
– Mutta asiat saattavat muuttua, kun tulemme lähemmäs kahden vuoden päästä järjestettäviä kongressin välivaaleja, Wilson arvioi.
– Juuri nyt republikaanit tukevat Trumpia, koska he pelkäävät häntä. Jos Trumpista tulee epäsuosittu, hänen otteensa puolueesta heikkenee.