NUUK Ulrikke Andersen on juuri sellainen, millaisiksi hän grönlantilaisia kuvailee: läsnä ja nauravainen. Olemme tulleet tapaamaan Andersenia hänen kotiinsa, koska hän haluaa puhua grönlantilaisuudesta.
Andersen on ehdolla Grönlannin parlamenttiin. Nyt hän kuitenkin esiintyy toisessa roolissa. Andersen on toiminut seksologina ja matkustanut ammattinsa vuoksi lähes kaikissa Grönlannin kaupungeissa ja kylissä.
Andersen on järjestänyt työpajoja ja luentoja seksuaalisuudesta. Hän keskustelee mielellään siitä, miten sen kautta voi tarkastella Grönlannin yhteiskunnan kysymyksiä. Tässä jutussa nostetaan esiin muutama.
Ensinnäkin Andersen näkee grönlantilaisten perusolemuksessa selviä eroja tanskalaisiin.
– Me grönlantilaiset olemme enemmän kehollisesti läsnä. Tanskalaiset ovat päänsä sisällä. He analysoivat ja miettivät, kun taas me olemme enemmän kiinni tässä hetkessä, Andersen analysoi.
Hän ajattelee, että ympäristö on muokannut saaren asukkaita. Lähes 80 prosenttia Grönlannista on jään peitossa.
– Olemme vapaampia seksuaalisuudessamme ja kotonamme kehossamme. Emme ole niin häpeissämme, Andersen jatkaa.
GRÖNLANTILAISTEN alun perin vapaa suhde seksuaalisuuteen mainitaan myös kulttuurintutkimuksen teksteissä. Teema liittyy läheisesti kolonisaatioon ja itsemääräämisoikeuteen, josta puhutaan näissäkin parlamenttivaaleissa.
Kun tanskalaiset lähetyssaarnaajat tulivat 1720-luvulla Grönlantiin, he pakottivat alkuperäiskansan omaksumaan omat sääntönsä ja ihanteensa. Näihin kuuluivat myös heteronormatiivinen avioliitto ja pidättyväisyys.
Kristinuskoa ja siihen liittyvää elämäntapaa levittäneet tanskalaiset antoivat grönlantilaisten uskoa, että heidän tapaansa elää oli häpeällinen ja rangaistava. Sen perintö näkyy Andersenin mielestä yhä.
– Grönlantilaiset ovat yhä hyvin auktoriteettiuskoisia, hän sanoo.
Tanska on kajonnut alkuperäiskansan keholliseen itsemääräämisoikeuteen vielä nykyaikanakin. Vuonna 2022 paljastui, että 1960-luvun lopulla Grönlannissa asetettiin tuhansille naisille kierukka heidän tietämättään.
Andersenin mukaan tanskalaisten kolonisoijien aiheuttamasta kulttuurishokista ei koskaan selvitty. Hän muistuttaa, että Grönlannissa elettiin tuolloin metsästämällä ja kalastamalla. Ero kaupunkien Eurooppaan oli valtava.
Muutos oli niin nopea, ettei mieli pysynyt perässä, Andersen sanoo.
– Se näkyy suhteessa rikkauteen. Grönlantilaiset kuluttavat rahansa nopeasti ollakseen iloisia. Meille tärkeintä on vapaus, mutta moderni maailma vei sen meiltä.
Hän uskoo, että vaikeus löytää omaa identiteettiään selittää osaltaan myös itsemurhien korkeaa määrää. Väkilukuun suhteutettuna Grönlannissa tehdään yli viisi kertaa enemmän itsemurhia kuin Suomessa.
– Etenkään nuoret miehet eivät löydä identiteettiään, Andersen kuvailee.
Myös esimerkiksi Grönlantiin erikoistunut sosiologi Steven Arnfjord on nimennyt yhteiskunnan nopean muutoksen ja Tanskan Grönlanti-politiikan yhdeksi syyksi pahoinvointiin. Arnfjord puhui aiheesta taannoin yhdysvaltalaisen NPR:n haastattelussa.
Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa puolestaan nähtiin, että nuoret, joilla on vahva side omaan kulttuurinsa, voivat verrattain paremmin.
TANSKAAN kuulumisesta on ollut Grönlannille myös hyötyä etenkin taloudellisesti. Iso osa saaren julkisista menoista katetaan Tanskan tuilla.
Grönlannin pääkaupunki Nuuk on kuin mikä tahansa pikkukaupunki Pohjoismaissa kahviloineen ja kulttuurikeskuksineen. Nuukin jälkeen seuraavaksi suurimmat paikkakunnat saarella ovat noin viidentuhannen asukkaan Sisimiut ja Ilulissat.
Iso osa saarelaisista asuu pikkukylissä, joista ei ole tieyhteyttä toisiin asutuskeskuksiin.
– Kun tulee Nuukista, on kulttuurishokki saapua pieniin kyliin. Niissä elämä kietoutuu yhä kalastuksen ja metsästyksen ympärille, ja koulutustaso on alhaisempi. Se on eräänlaista köyhyyttä, Andersen sanoo.
Hän haluaa olla varovainen sanoissaan, sillä grönlantilaisenakin hän kokee syrjäkylillä ulkopuolisuutta koska tulee pääkaupungista.
– Joskus on vaikea työskennellä grönlantilaisten kanssa, se on niin extremeä.
Andersen antaa esimerkin omista luentotilaisuuksistaan. Joissain kylissä kouluttaminen on aloitettava hygieniasta. Suihku saattaa näissä paikoissa maksaa 20 kruunua eli vajaat kolme euroa, mikä on monilapsisille perheille liikaa.
– Tuntuu kuin menisi 60 vuotta ajassa taaksepäin. Joissain kylissä monilta nuorilta puuttuvat hampaat, koska heitä ei opeteta hoitamaan niitä, Andersen sanoo.
Ero kotitalouksien varallisuudessa näkyy myös tilastossa. Pohjoismaista ja niiden itsehallintoalueista Grönlanti on taloudellisesti eriarvoisin. Se on ainoa, jossa eriarvoisuutta mittaava gini-kerroin on EU:n keskiarvoa korkeammalla.
Puolella asukkaista on korkeintaan peruskoulutus.
Noin 17 prosenttia saaren asukkaista on pienituloisia, mikä on enemmän kuin Tanskan tai Suomen noin 12 prosenttia.
VAALITYÖSSÄÄN Andersen puhuu etenkin taloudesta. Hänestä keskeisin keino parantaa hyvinvointia on nostaa Grönlanti omille jaloilleen muun muassa kaivannaisten ja fossiilisten polttoaineiden tuotannon avulla.
Vaalien kansainvälisesti kiinnostavin kysymys on Grönlannin itsenäisyys. Kolme suurinta puoluetta kannattavat kaikki itsenäistymistä Tanskassa mutta ovat erimielisiä aikataulusta ja keinoista.
Nykyinen pääministeri Múte B. Egede on vihjannut puheissaan olevansa valmis järjestämään kansanäänestyksen, mutta puolue on jättänyt aikataulun avoimeksi. Egede edustaa vasemmistoon laskettavaa Inuit Ataqatigiit -puoluetta.
Ulrikke Andersen on ehdolla toisen hallituspuolueen, sosiaalidemokraattisen Siumutin listalta. Puolue on kannattanut vaiheittaista tietä itsenäisyyteen.
Yksi harvoista mielipidemittauksista viittaa siihen, että molempien hallituspuolueiden kannatus on laskemassa. Uusia tukijoita on kerännyt muun muassa suurin oppositiopuolue Naleraq. Se ajaa nopeaa itsenäisyyttä ja on avoin sotilaalliselle yhteistyölle Yhdysvaltain kanssa.
Myös itsenäisyyteen varovasti suhtautuva Demokraatit on nostanut kannatustaan.
Itsenäistymiselle on ollut viime aikoina enemmistön tuki:
Tammikuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kohahdutti puheillaan Grönlannista. Hän sanoi haluavansa saaren Yhdysvalloille eikä sulkenut pois aseellista voimankäyttöä tavoitteensa saavuttamiseksi.
Trumpin huomio on ollut viime aikoina muualla, mutta hän otti Grönlannin esiin puhuessaan maansa kongressille maaliskuun alussa. Viesti oli nyt pehmeämpi kuin aiemmin: Trump toivotti Grönlannin tervetulleeksi osaksi Yhdysvaltoja, jos se itse näin valitsee.
Toistaiseksi grönlantilaiset ovat torjuneet Trumpin tarjouksen lähes yhtenä rintamana:
Luvut ovat tutkimuslaitoksen tanskalaiselle ja grönlantilaiselle medialle tammikuussa tekemästä kyselytutkimuksesta.
PALATAAN vielä lopuksi seksuaalisuuteen ja parisuhteisiin.
Andersen ei enää kierrä kylissä seksologina mutta toivoisi näkevänsä enemmän alan tutkimusta. Seksuaalisuutta aihepiirinä aliarvioidaan, ja sitä on tutkittu vasta lyhyen aikaa, hän sanoo.
Yksi teema, josta Andersen puhuu, on naisten rooli. Sekin muuttui, 1700-luvun patriarkaalisen Tanskan vaikutuksesta:
Myös Grönlannin politiikassa on ollut merkittäviä naisvaikuttajia. Nykypäivänäkin grönlantilaisnaiset ovat Andersenin mukaan vahvoja ja omatoimisia.
– Jos Trump haluaa varastaa Grönlannin Tanskalta, hänen pitäisi ottaa oppia grönlantilaisista naisista ja siitä, miten he varastavat miehiä, hän nauraa, mutta vakavoituu sitten:
– Ongelma on, että miehet saavat lapsia useampien naisten kanssa ja naiset jäävät yksinhuoltajiksi.
Tämä taas vaikuttaa lapsiperheiden toimeentuloon ja hyvinvointiin. Kun lapsuus on rikkonainen, eväät aikuisuuteen ovat heikommat kuin muilla. Kierre pitäisi Andersenin mukaan saada katkaistua.
– Meillä on paljon tekemistä maassamme.
Grönlantilaisilla on kuitenkin vahvuutensa, hän muistuttaa.
– Nauramme ja rakastamme helposti. Joskus voimme olla myös naiiveja, mutta enemmän se on vahvuus ja asia, jota voimme opettaa muille. Maailma tarvitsee sitä nyt.
