Trump mätkäisi 25 prosentin tullit naapureilleen Kanadalle sekä Meksikolle – Trumpilta osattiin odottaa tulleja, mutta tämä oli yllätys. Sen seurauksena osakekurssit ovat painuneet tänään jyrkkään alamäkeen eri puolilla maailmaa.
– Meitä kiinnostaa tietysti eniten se, mitä Trump ajattelee EU:n suhteen. Hän on viikonlopun aikana sanonut, että tulleja tulee ja se on meidänkin odotuksemme, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Tulleja nähtiin jo Trumpin ensimmäisellä kaudella. Saavuttiko hän silloin tavoitteensa?
– Trump varmaan mielestään saavutti paljonkin tavoitteita ensimmäisellä kaudella. Tuli Pohjois-Amerikan kauppasopimus ja sopimus Kiinan kanssa. Mutta jos katsotaan mitä nämä kauppasopimukset ja lisätullit ovat saaneet aikaan Yhdysvaltain taloudessa, niin kyllä ne vaikutukset on pääosin negatiivisia, Koivu sanoo.
– Ihan kuten taloustiede ja ekonomistit osasivat jo silloin kertoa.
EU selvisi Trumpin ensimmäisestä kaudesta Koivun mukaan vähällä. Nyt Trumpilla on kuitenkin aiempaa enemmän vipuvartta.
– Nyt pelkona on se, että kauppatase on entistä epätasapainoisempi. Me viemme enemmän tavaraa Yhdysvaltoihin kuin tuomme sieltä. Yleensä Trump käyttää tällaista tilannetta hyväkseen ja tekosyynä tullien asettamiselle.
Onko tulleilla merkitystä tavallisen suomalaisen kannalta?
On, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen.
– Tullit hidastavat talouskasvua ja se näkyy heikompana työllisyyskehityksenä. Kuluttaja voi huomata hintojen nousun. Samalla tullit heikentävät suomalaisyritysten vientinäkymiä. Yhdysvallat on kuitenkin Suomen tärkein vientimaa.
Tullit eivät kohdistu palveluihin – ja kuten alla oleva kuva osoittaa, palveluiden osuus Suomen viennistä Yhdysvaltoihin on aika iso. Ikävä kyllä, palvelut on usein sidottu koneisiin, laitteisiin ja muihin fyysisiin tuotteisiin. Suomalainen teollisuus on suuri palveluviejä, muistuttaa Kurronen.
Lähtevätkö suomalaisyhtiöt Yhdysvaltoihin tulleja väistääkseen?
Eivät ainakaan suurissa määrin tai nopealla aikataululla, sanoo EK:n johtaja Timo Vuori.
– Trump on puhut työpaikkojen siirtymisestä, mutta ensimmäisellä kaudella kehitys oli riippumattomien tutkimuslaitosten mukaan plus miinus nolla, Vuori sanoo.
– Jotain autoteollisuuden alihankintaa siirrettiin Meksikosta Yhdysvaltain puolelle, mutta samaan aikaan muualle työpaikkoja menetettiin.
Globaalit tuotantoketjut eivät muutu kovin nopeasti. Ja yrityksissä tiedetään, että uhittelu voi loppua yhtä nopeasti kuin se on alkanutkin.
– Toinen tekijä on se, että Yhdysvaltain talous käy kuumana. Siellä on täystyöllisyys, ja investointien tekeminen on kallista. Nyt ei ole kovin houkutteleva tilanne investoida sinne, Suomen Pankin Kurronen sanoo.
Maksaako EU potut pottuina?
On siis vain ajan kysymys, milloin Trump nostaa tulleja Euroopan suuntaan. Maksaako EU silloin samalla mitalla ja potut pottuina?
Kurronen, Vuori ja Koivu muistuttavat, että vastatulleilla potkaistaan myös omaan nilkkaan.
– Edellisellä kerralla EU:n vastaus Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinitulleihin olivat hyvin täsmälliset tullit esimerkiksi Kentuckyn viskeille, Harley Davidsonin moottoripyörille ja Leviksen farkuille. Ne eivät vahingoittaneet EU:n omaa taloutta, sanoo Kurronen.
Timo Vuori lisää tähän periamerikkalaiseen tuotelistaan vielä Floridan appelsiinimehut. Sekin oli listalla vuonna 2018, kun EU sommitteli maltillisia vastatullejaan.
– EU valikoi silloin tiettyjä amerikkalaisia tuotteita, jotka eivät olleet tärkeitä talouden ja teollisuuden pyörittämisen kannalta, Vuori muistelee.
– Mutta jos Trump nyt laittaa täysimittaisen kaikkiin eurooppalaisiin tuotteisiin kohdistuvan tullin, niin silloin EU:kin saattaa maalata aika isolla pensselillä.
Tehdäänkö Trumpin kanssa sittenkin hyvä diili?
EK:n Timo Vuori toivoo EU:n virittävän pakotekeskustelun rinnalla myös positiivista ja entistä vapaampaa kauppa-agendaa. Jos Trump näkisi sen mahdollisuutena, kenties sopu syntyisi nopeasti.
– Trump kuitenkin miettii, onko tässä hyviä diilejä saatavissa, jotta niitä voisi sitten esitellä kotirintamalla, Vuori sanoo.
Myös Nordean Tuuli Koivu pitää mahdollisena, että yllätyksiä voidaan nähdä toiseenkin suuntaan.
– Me näimme jo Kolumbian kanssa tehdyn diililin, jossa he onnistuivat väistämään tullit ainakin joksikin aikaa. Voi olla että Meksikon ja Kanadankin kanssa nähdään vastaavia yllätyksiä, Koivu sanoo.
Perustavaa laatua oleva väärä käsitys
Donald Trumpin ensimmäisen kauden teräs- ja alumiinitullit eivät toimineet – vaikka hän ehkä niitä voittoina esitteleekin.
– Tutkimuksen perusteella tiedetään, että se vahingoitti Yhdysvaltain taloutta. Teräs- ja alumiinituottajat hyötyivät, mutta esimerkiksi autoteollisuus kärsi koska teräksen ja alumiinin hinta nousi, Kurronen sanoo.
Näin toteaa myös Nordean Koivu.
– Tullin myyminen on kotimaan politiikassa helppoa. Niiden talousvaikutukset ovat kuitenkin arvaamattomia. Pääsääntöisesti ne kuitenkin kääntyvät aina itseään vastaan. Lisälaskua menee ainakin Yhdysvaltain kuluttajille, aivan kuten on tutkimusten mukaan mennyt niistä ensimmäisen kauden Kiina-tulleistakin.
Perustavaa laatua oleva väärinkäsitys
Tänään Yhdysvaltojen pörssien uskotaan avautuvan voimakkaaseen laskuun. Se kertoo, että Trumpin toimet eivät herätä luottamusta edes kotimaassa.
Osakkeiden lisäksi asiantuntijat seuraavat tarkasti valuuttakursseja. Erityisesti dollarin jatkuvaa vahvistumista suhteessa Meksikon pesoon ja Kanadan dollariin.
Dollarin vahvistuminen on Trumpille ongelma, koska se syö yhdysvaltalaisten tuotteiden kilpailukykyä ja tasapainottaa tällä tavoin tullien tavoiteltua vaikutusta. Suomen pankin Sanna Kurrosen mukaan Trumpilla on perustavaa laatua oleva väärä käsitys siitä, mitä tullien asettamisella on mahdollista saavuttaa.
– Hän näkee sen suurena rahankeräysmahdollisuutena, jonka avulla voidaan muita veroja laskea. Mutta kyllä se potentiaali on aika rajallinen. Tästä ei tuloveron kaltaista tulonlähdettä valtiolle tule, Kurronen sanoo.