Venäjälle on asetettu talous- ja henkilöpakotteita jo yli kolmen vuoden ajan, jotta se lopettaisi silmittömän tappamisen Ukrainassa ja palaisi rauhan tielle.
Silti Venäjällä tunnu olevan mitään kiirettä suostua tulitaukoon Ukrainan kanssa. Tällä viikolla Istanbulin rauhanneuvottelut päättyivät tuloksettomina, ja jatko on hämärän peitossa.
Lännen takataskussa olisi kuitenkin ainakin yksi moukari, jolla se voisi saada Venäjän talouden polvilleen.
Pakotteista huolimatta Venäjä on kyennyt löytämään öljylleen koko ajan ostajia.
– EU:n ja Yhdysvaltojen pitäisi iskeä yhtä aikaa Venäjän öljynvientituloihin, sanoo Venäjän talouteen perehtynyt professori Kari Liuhto Turun yliopistosta.
Vientitulot ovat Venäjän talouden selkäranka, ja presidentti Vladimir Putinin johtama valtio on lähes pelkkä raaka-ainevarasto.
Vielä 2020-luvullakin peräti 60 prosenttia maan vientituloista tulee fossiilisista polttoaineista eli öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä, ja kuten yltä näkee, öljy on Venäjän ylivoimaisesti tärkein tulonlähde.
Professori Kari Liuhdon mukaan Venäjän käytös ei muutu, elleivät toimet ole tuntuvia.
– Me naputtelemme nyt Kremlin ovea pikku vasaralla, mutta ei Kreml sitä niin avaa. Se ovi pitää avata moukarilla ja pakottaa Putin neuvottelupöytään, Liuhto sanoo.
Näin länsi voisi kuristaa öljynvientiä
Paperilla isku olisi helppo toteuttaa: Putinin öljyä ostavia tahoja rankaistaisiin talouspakotteilla.
– Kaikki toimijat pelkäävät Yhdysvaltain pakotteita. Liiketoiminta loppuisi nopeasti, jos Venäjän öljyn ostajille asetettaisiin tuntuvat pakotteet, Liuhto sanoo.
EU:n tulisi liittyä rintamaan.
Venäläisöljystä valmistettuja jalosteita virtaa Kiinan, Intian ja Turkin kautta yhä myös Eurooppaan, vaikka muuten venäläisöljyn suora tulo EU:hun on lähes tyrehtynyt Unkaria ja Slovakiaa lukuun ottamatta.
– EU osti viime vuonna 20 miljardilla eurolla polttoaineita Venäjältä, ja Intian ja Turkin kautta 10 miljardin euron edestä lisää. Jos tämä lopetetaan, niin varmasti moukari osuu oikeaan kohteeseen eli Putiniin, Liuhto sanoo.
Yhdysvalloilla on jo valmis suunnitelmakin pöytälaatikossa.
Graham sanoo että suunnitelma ”murskaisi luut”.
Ellei moukari kiinnosta Trumpia, sen voi haudata
Euroopalla ja Grahamilla on yhteinen sävel.
– Olemme hyvin samalla linjalla siitä, mihin pakotteet tulisi kohdistaa, von der Leyen sanoi.
Graham on republikaani, kuuluu presidentin lähipiiriin ja on tukenut Trumpia ehdoitta. Mutta kaikki riippuu kuitenkin Trumpista. Ellei Trump innostu suunnitelmasta, sille ei tapahdu mitään.
Trump näyttää edelleen haluttomalta painostamaan Putinia kovemmilla pakotteilla. Perjantaina Fox Newsin haastattelussa toimittaja yritti monta minuuttia kysyä häneltä asiasta, mutta Trump kiersi kysymyksen yhä uudestaan.
Pakotteita tutkiva vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista yhtyy siihen, että paperilla öljymoukari voisi toimia.
– Se on tosiaan samantyyppinen kuin Irania tai Venezuelaa kohtaan. Käsitteellisesti se ei ole mahdoton, mutta siinä puhuttaisiin todella isosta asiasta, Solanko sanoo.
Solanko muistuttaa, että suurimmat venäläisen öljyn ostajat ovat Kiina ja Intia.
– Kuinka valmis Yhdysvaltain hallinto on todellisuudessa asettamaan 500 prosentin tuontitulleja näitä talouksia vastaan? Siinä puhutaan aika isoista kysymyksistä.
Poliittisesti asia on vaikea. Jos Venäjän öljynvientiä rajoitetaan entisestään, öljy hinta maailmalla todennäköisesti nousee. Se hidastaisi talouskasvua ympäri maailman ja nostaisi esimerkiksi ruoantuotannon hintaa.
EU, Yhdysvallat ja Britannia ovat kiristäneet Venäjän vastaisia pakotteita lukuisia kertoja viimeisen kolmen vuoden aikana.
Pakotteilla on koko ajan pyritty vaikuttamaan sekä Venäjän kykyyn käydä sotaa että maan päättäjien henkilökohtaiseen talouteen.
Ongelma on se, että merkittävä osa maailman valtioista ei ole pakotteissa mukana. Venäjä on löytänyt öljylleen uusia markkinoita.
Venäjä on myös oppinut kiertämään pakotteita muilla tavoin. Monet pakotepaketeistakin on jouduttu laatimaan enemmän porsaanreikien tilkitsemiseen kuin todellista uutta painetta luomaan.
Pakotteet ovat silti iskeneet Venäjään monin tavoin. Alla olevasta grafiikasta näkyvät EU:n tärkeimmät pakotteet. Britannian ja Yhdysvaltain pakotteet eivät ole identtisiä, mutta ne ovat samansuuntaisia.
Eräs tärkeimmistä pakotteista on G7-maiden, EU:n ja Australian sopima hintakatto Venäjän öljykuljetuksille. Raakaöljylle tuo hintakatto on 60 dollaria tynnyriltä.
Sitä kalliimpia lasteja ei voi kuljettaa pakotteissa mukana olevien maiden aluksilla eikä niitä voida myöskään vakuuttaa. Tämä on merkittävä painostustapa, sillä monet suuret varustamot ja vakuuttajat ovat näissä maissa.
Käytännössä Venäjä on ollut pakotettu myymään öljyään alennuksella.
– Venäjä saa öljyviennistään huonomman hinnan. Kyllä se näkyy siinä, että Venäjän verotulot ovat pienempiä kuin ne olisivat ilman näitä toimia, Solanko muistuttaa.
Venäjä on kuitenkin pystynyt kiertämään hintakattoa kuuluisalla ”varjolaivastollaan”. Käytännössä se tarkoittaa usein huonokuntoisia aluksia, joiden omistus on pyritty häivyttämään.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui tällä viikolla siitä, että hintakattoa voitaisiin kiristää. Liuhto ei usko, että se yksin riittäisi pakottamaan Putinia neuvottelupöytään.
Varjolaivaston osuus Venäjän öljykuljetuksissa on itse asiassa laskussa, mutta mikäli hintakattoa kiristettäisiin, varjolaivaston merkitys taas kasvaisi.
Jos EU-johtajat hyväksyvät ensi viikolla 17. pakotepaketin, pakotelistalle lisätään lähes 200 varjolaivastoon kuuluvaa öljytankkeria. Se on sekä Solangon että Liuhdon mielestä hyvä lisä, muttei ratkaise mitään.
– Mutta ei se vielä aiheuta Putinissa mitään paniikkireaktiota. Se on ehkä myös vähän poliittista teatteria, halutaan osoittaa että tehdään jotain, muttei uskalleta tehdä sitä mitä pitäisi, Liuhto kritisoi.
Pitää miettiä, mikä on tärkeää – ”Jos isketään talouspakotteilla, kukaan ei kuole”
Liuhto uskoo öljymoukariin. Venäjä voisi taipua neuvottelupöytään nopeastikin, jos sen öljytulot alkaisivat toden teolla tyrehtyä.
– Uskon, että jo tämän vuoden aikana saataisiin ainakin pysyvämpi rauha aikaan.
Muita moukareita ei ole näköpiirissä. EU on keskustellut venäläisen maakaasun tuonnin lopettamisesta vuoden 2027 loppuun mennessä. Ukrainan kannalta siinä kestäisi kuitenkin liian kauan, ja toimi kuristaisi Venäjää korkeintaan muutamalla miljardilla eurolla.
Vaikeita toimia on jatkuvasti emmitty tehdä, koska ne vahingoittavat taloudellisesti myös länttä itseään. Puheissa Ukrainan-tuki on vankkumatonta, mutta kovimmat toimet on pidetty jemmassa.
Se uhkaa Liuhdon mukaan olla lyhytnäköistä. Jos Venäjä saa Ukrainasta haluamansa, se häiriköi seuraavaksi Moldovan ja Baltian ovilla ja Suomenkin rajan takana, hän pelkää.
Joka päivä, tänäänkin, Ukrainan rintamilla virtaa veri.
– Jos isketään talouspakotteilla, kukaan ei kuole. Taloudellisesti joku voi haavoittua, mutta pitää miettiä mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei, Liuhto sanoo.
Voit keskustella aiheesta. Keskustelu on avoinna 18.5. kello 23:een saakka.
