Hoitokunnan mukaan kylttien tarkoituksena on ohjata vierailijat pääreitille palveluiden äärelle. Ne ovat keränneet palautetta puolesta ja vastaan.
Suomenlinna päätti vaihtaa sosiaalisessa mediassa kiivasta keskustelua aiheuttaneet kyltit.
Saarelle ilmestyi tänä kesänä kylttejä, joissa pyydettiin vierailijoita kääntymään takaisinpäin kolmella eri kielellä. Erityisesti kyltin tekstiä ja sen käskymuotoa parjattiin somessa.
Perjantaiaamuna kylttien tekstit vaihdettiin. Nyt niissä lukee aluksi ”Hyvä vierailija”, kun aiemmin niissä luki ”Käänny takaisin!”. Lisäksi tekstiin on lisätty esimerkiksi lausahdus ”Auta vaalimaan maailmanperintökohdetta”.
– Testaamme, toimiiko lempeämpi sävy, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan matkailuasiantuntija Milla Öystilä.
Kyseessä on jo kolmas versio kyltistä. Kylttejä on kokeiltu muutamassa kohteessa saarella jo viime vuonna, mutta uutena sellainen laitettiin heinäkuun alussa lauttarannan lähelle Pikku-Mustan ja Länsi-Mustan saarille vievän sillan kupeeseen.
Öystilän mukaan kyltityksestä on kyselty asukkaiden mielipiteitä, mutta käyttöön otettua kylttiä ja sen muotoilua ei käyty yhdessä läpi.
Viime vuonna Suomenlinnassa kävi noin 900 000 kävijää. Asukkaita saaressa on noin 800. Öystilän mukaan kylteillä halutaan muun muassa parantaa paikallisten asuinrauhaa.
Lisäksi hän kertoo, että hoitokunta on saanut palautetta Suomenlinnan asukkailta ja kävijöiltä itseltään, että he ovat ajautuneet sellaisille paikoille, joissa matkailupalveluita ja päänähtävyyksiä ei ole.
– He ovat harhailleet saarella ja aikaa on mennyt hukkaan.
Alun perin hoitokunta asensi uuden kyltin lauttarannan lähelle heinäkuun alussa Tall Ship Races -kilpailua varten, sillä saarelle odotettiin erityisen paljon vieraita.
– Halusimme, että kävijät huomioivat vastuullisen vierailun ja katsovat laivoja sieltä, missä on turvallista, eivätkä myöskään kuluta vallirakenteita.
Toimittaja Katri Tihilä kävi Suomenlinnassa ja jututti aiheesta paikallisia ja turisteja:
Turistit ymmärtäväisiä, mutta paikallisten mielipiteet jakautuvat
Kävimme torstaina ennen kylttien vaihtamista Suomenlinnassa kuulemassa, mitä paikalliset ja turistit niistä ajattelevat.
Kun lautta saapuu rantaan, ihmiset hajaantuvat eri suuntiin. Kaikille ei vaikuta olevan selvää, minne suunnata.
Osa matkailijoista lähtee kävelemään muiden perässä kohti Länsi-Mustan saarta, jossa kyltti odottaa sillan vieressä. Osa ei huomaa tien sivussa olevaa kylttiä, vaan jatkaa matkaansa.
Osa taas pysähtyy kyltin kohdalle ja jää hämmentyneenä katsomaan ympärilleen. Lopulta he kääntyvät pois. Jotkut menevät eteenpäin ihmeteltyään.
Useilla ulkomaalaisilla matkailijoilla tuntuu olevan ymmärrystä turisteja ohjaavia kylttejä kohtaan. Liikaturismin haasteet vaikuttavat olevan tuttuja monille.
Ranskalaiset interreilaajat Angel Robi ja Margo Bailleres näkivät kyltin ja päättivät olla jatkamatta matkaansa. He ymmärtävät, että matkailijoiden on hyvä kunnioittaa paikallisten rauhaa.
Useampi paikalliseksi esittäytyvä henkilö tulee kertomaan toimittajalle mielipiteitään kylteistä, mutta lähes kukaan ei suostu haastatteluun.
Osa kertoo, että kyltit ovat huonoja ja ne voisi jopa heittää veteen. Heistä on tyhmää rajoittaa liikkumista, eivätkä he koe, että vierailijoista on häiriötä asuinalueilla.
Saarella asuva Hanna-Mari Kuikka ymmärtää, että kyltit ovat herättäneet tunteita. Aiemman kyltin sävy oli hänestä aika tiukka.
– Se on varmaan ihmisiä eniten tuskastuttanut.
Hänestä matkailijoita ohjaavat kyltit ovat tarpeellisia. Hän on esimerkiksi joutunut joskus häätämään täysin tietämättömiä turisteja pois marjapensaista tai auttamaan eksyneitä.
– On tärkeää, että ihmisiä ohjeistetaan oikeille reiteille.
Tuula Saarinen on asunut 66 vuotta saarella. Hänen mielestään kylttejä ei ole kiusalla tehty, ja opastusta voisi saarella parantaa enemmänkin.
Saarinen seurasi sosiaalisessa mediassa rankkaakin keskustelua, josta hänelle tuli paha mieli. Kommenteissa muun muassa kerrottiin suomenlinnalaisten olevan itsekkäitä.
– Asukkaana tuli sellainen tunne, että pitääkö laittaa päälle paita, jossa lukee, että olen turisti. Tuli huoli, että koetaanko, että me olemme eliittiä ja haluamme pitää saaren itsellämme.
