Kun 1990-luvulla uudistettiin perustuslakia, ei nähty nykytilaa, jossa poliittista järjestelmää ovat hyväksikäyttämässä toimijat, jotka eivät allekirjoita demokratian tavoitteita.
Avoimen fasistinen Sinimusta liike palaa puolueeksi, uutisoitiin maanantaina.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan liike on kerännyt tarvittavat 5 000 kannattajakorttia, eikä estettä puolueen uudelleen rekisteröintiin ole.
Asema rekisteröitynä puolueena antaa mahdollisuuden osallistua vaaleihin ja nauttia puolueelle kuuluvaa perustuslaillista suojaa.
– Heidän kohdallaan todennäköisin kuvio lienee, että puolue putoaa puoluerekisteristä viimeistään sitten, kun vaalimenestystä ei tule. Mutta ei se ole estänyt muitakaan pienryhmiä Suomessa toistuvasti hakeutumasta takaisin puolueeksi, toteaa suomalaiseen fasismiin perehtynyt yliopistotutkija Oula Silvennoinen Helsingin yliopistosta. Hän on ollut myös ehdolla useissa vaaleissa vihreiden ehdokkaana.
Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa Sinimusta liike ei pysty horjuttamaan yhteiskunnan yleistä rauhaa, Silvennoinen arvioi.
– Väkivaltapotentiaalia omaavia ihmisiä on näissä mukana yksilöinä. Kannattaa tarkkailla äärioikeiston järjestökentän aluskasvillisuutta, johon sinimustat, Active clubit ja Soldiers of Odinin kaltaiset järjestöt kytkeytyvät. Uhka ei ole vallankumouksen uhka, vaan yksittäisten väkivallan tekojen uhka.
1990-luvulla ei arvattu nykytilannetta
Puolueeksi rekisteröityminen on Suomessa helppoa.
– Suomen puoluelaista ei yksinkertaisesti löydy riittävästi perusteita hylätä puolueohjelmia, elleivät ne ole jotenkin räikeästi ristiriidassa lainsäädännön kanssa, kommentoi yliopistotutkija Oula Silvennoinen.
Sinimusta liike on osoittanut monta kertaa, että he pystyvät kirjoittamaan sellaisia puolueohjelmia, jotka menevät läpi oikeusministeriön seulasta.
– Tämä ei tarkoita sitä, että heidän puolueohjelmansa kuvastaisi millään tavalla heidän todellista ohjelmaansa, Silvennoinen muistuttaa.
Hän näkee, että ongelma on siinä, että kun 1990-luvulla uudistettiin muun muassa perustuslakia, ei nähty nykytilaa, jossa poliittista järjestelmää ovat jälleen hyväksikäyttämässä toimijat, jotka eivät missään nimessä allekirjoita demokratian tavoitteita ja vielä vähemmän liberaalin demokratian arvoja.
Uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lakkauttamisen jälkeen se on pyrkinyt jatkamaan toimintaansa erilaisten yhdistysten ja puoluehankkeiden kautta. Sinimustan liikkeen toiminta on jatkumoa sille.
– Sinimustassa liikkeessä on aktiiveja, joilla on taustaa näissä kuvioissa, Silvennoinen sanoo.
