BRYSSEL Kansanvallassa eli demokratiassa voi olla erilaisia mielipiteitä, mutta kaikkia niitä ei ole viisasta omaksua valtavirtapolitiikkaan.
Näin sanoo arvostetun brysseliläisen ajatushautomon Bruegelin tutkija ja monessa eurooppalaisessa yliopistossa opettava professori Francesco Nicoli.
Demokratian vastaisia kantoja edustavat Euroopassa nyt eräät laita- ja äärioikeiston puolueet ja jossain määrin myös laitavasemmisto.
Perinteisten puolueiden pitäisi päättää, miten ne näiden ääriajatusten leviämiseen suhtautuvat. Viisasta olisi sulkea niitä myös poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle, Nicoli sanoo.
Esimerkiksi Saksassa puolueet ovat kieltäytyneet päästämästä osittain äärioikeistolaiseksi luokiteltua Vaihtoehto Saksalle- eli AfD-puoluetta valta-asemiin. Puhutaan palomuurista.
Nicolin mielestä ulkovaltojen vaikutusyrityksiä vastaan tarvitaan vahvempikin palomuuri. AfD:n edustajia on jäänyt kiinni esimerkiksi rahan ottamisesta Venäjältä ja venäläisten agenttien kanssa työskentelystä.
– Seurauksena on ollut sakkoja. Riittääkö se vai kuuluisivatko nämä ihmiset vankilaan, Nicoli sanoo etähaastattelussa.
Demokratiaa on puolustettava
Nicoli kertoo kannattavansa Karl Popperin suvaitsevaisuusparadoksin teoriaa. Sen mukaan suvaitsevaa yhteiskuntaa on puolustettava suvaitsemattomien hyökkäyksiltä.
– Emme ihan tajua sitä, mutta demokratiakäsitystämme horjutetaan.
Politiikassa toimii rasistisia ja länsimaisia vapauksia kyseenalaistavia ihmisiä.
– He vastustavat aidosti yhteiskunnan demokraattisia perusarvoja, he eivät hyväksy monimuotoisuutta ja he kaataisivat demokraattisen järjestyksen, jos heillä olisi mahdollisuus.
Sen takia heidän kanssaan ei voi tehdä kompromisseja, Nicoli sanoo.
Saksa säikähti
Esimerkiksi Saksa on nyt taipumassa tällaisten suvaitsemattomien edessä.
Oikean ja vasemman laitapuolueet voittivat vaalit kahdessa Saksan osavaltiossa pari viikkoa sitten. Sekä AfD että populistivasemmistolainen BSW haluavat vähentää maahanmuuttajia Saksassa.
Liittokansleri Olaf Scholzin hallitus säikähti vaalitulosta ja kiiruhti pikimmiten ilmoittamaan, että maahanmuuttoa vaikeutetaan. Saksa aloitti rajatarkastukset maanantaina.
Nicolin mielestä Scholzilla olisi ollut vaihtoehto. Hallitus olisi voinut osoittaa päättäväisyyttä ja todeta, että arvoista kuten turvapaikkaoikeudesta ei tingitä.
Ulkopolitiikka lamaantuu
Venäjä-myönteisyys lisääntyy muuallakin.
Ranskassa vaalit voittaneet laitapuolueet oikealla ja vasemmalla haluaisivat lopettaa Ukrainan tukemisen. Slovakiassa Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia myötäilevä hallitus on karsinut demokraattisten instituutioiden valtaa. Italian vasemmisto on Nicolin mukaan kääntymässä asteittain Venäjä-myönteisemmäksi.
Itävallassa äärioikeistolainen Vapauspuolue voittaa gallupien mukaan vaalit syyskuun lopussa. Vapauspuolueella on läheisiä suhteita Putinin Venäjään.
Lue lisää: Alppimaa Putinin taskussa
Ääripuolueiden valtaannousu hankaloittaa eurooppalaista päätöksentekoa. Nicoli sanoo pelkäävänsä Ukrainan puolesta.
– Jo nyt on vaikeaa saada Unkarin Viktor Orbán ja Slovakia mukaan [yksimielisyyttä vaativiin päätöksiin]. Jos Itävallasta tulee kolmas jäsenvaltio, jossa liittokansleri on Venäjä-mielisestä ääripuolueesta, niin on vielä nykyistä vaikeampaa sopia ulkopolitiikasta.
Nicolin mielestä EU:ssa pitäisi siirtyä päätöksenteossa malliin, jossa enemmistön tuki riittää.
Laitaoikeistolla pitkät perinteet
Nicolin mielestä laitavasemmisto ei toistaiseksi ole yhtä suuri riski kuin laitaoikeisto, joka on kansainvälisesti järjestäytyneempi ja jolla on pidemmät perinteet.
– Oikeistopopulisteilla on liittoutumia, he neuvottelevat jatkuvasti ja heillä on yhteiset alustat, vaikka toki on myös ristiriitoja.
Kansallismielinen oikeisto on viljellyt EU-vastaista ja kansallismielistä retoriikkaa jo 25 vuotta. Kansainvälisyyttä ja globaalia järjestelmää vastustavalle oikeistolle myös Putinin nationalismi sopii hyvin.
– Vasemmisto taas on kertonut meille 40 vuotta, että monimuotoisuutta on vaalittava, ihmisvapaudet ovat tärkeitä ja siirtolaiset ovat tervetulleita. Sitä ei nopeasti käännetä, Nicoli selittää.
Äänestäjät radikalisoituvat
Nicolin mielestä puolueet eivät lähtökohtaisesti ole Venäjä-mielisiä vaan paine tulee heidän kannattajakunnastaan ja sosiaalisesta mediasta.
– Äänestäjiä työnnetään erityisillä vaikutusoperaatioilla kohti Venäjä-myönteisyyttä.
Mikä näiden puolueiden kannatuksen kasvua selittää?
Nicolin mukaan ihmiset pelkäävät asemansa heikkenevän tulevaisuudessa.
– Sitä asemaa on vaikea parantaa, koska Eurooppa on ikääntyvä maanosa ja muu maailma rikastuu.
Ympäristö- ja ilmastokysymykset pakottavat opettelemaan uutta teknologiaa.
– Se on joillekin ihmisille liikaa. He pelkäävät tulevaisuutta, koska siellä ei näy heille mitään hyvää. Siksi he vetäytyvät kuoreen.
Nuoret ovat erilaisia
Tilanne on muuttunut nopeasti. Nicoli vertaa tilannetta runsaan kymmenen vuoden takaiseen, jolloin nuorilla sukupuolesta riippumatta oli melko lailla samat poliittiset mieltymykset.
– Nuoret olivat edistyksellisiä. Minun ikäiseni ihmiset olivat teini-iässä ehkä kallellaan vasemmalle, ja sitten heistä tuli valtavirtaa.
Takavuosina nuoret äänestivät hyvin harvoin äärioikeistoa. Suurin osa kannatuksesta tuli eläkeläisiltä.
Nyt tilanne on muuttunut. Uutta on politiikan sukupuolittuneisuus.
Tytöt kasvatetaan pienestä pitäen menestyjiksi, koska maailma on nuorille naisille kova.
– Yliopistoon tullessaan tytöt tietävät, mitä haluavat elämältä.
Pojat eivät ole nykyään yhtä itsevarmoja. Heitä ei ole kehotettu kilpailemaan ja panostamaan koulutukseen.
Monet äärioikeistovaikuttajat käyttävät tätä hyväkseen.
Roolimallit somesta
Tutkijan mukaan äärioikeistovaikuttajia on kahta tyyppiä. Ensimmäinen on muovinen ja kaunis nainen, joka samalla myös esiintyy kotona pysyvänä kristittynä äitinä. Toinen on hallitseva mies, joka opettaa, kuinka olla voimakas ja menestyä elämässä.
Vaikka he eivät suoraan puhu politiikasta, heidän toimintansa on puhdasta politiikkaa.
Näiden vaikuttajien kautta nuori äänestäjä voi samalla omaksua poliittisen kannan.
