Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjassa puhuttaa nyt demokraattien ja republikaanien vaalikampanjoiden välinen kiista tulevan tv-väittelyn mikrofoneista.
Kiistassa on kyse siitä, että kumpikin kampanja yrittää saada ehdokkaansa näyttämään väittelyssä mahdollisimman hyvältä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
Demokraattien Kamala Harrisin ja republikaanien Donald Trumpin kampanjat kiistelevät siitä, pitääkö mikrofonien olla koko ajan auki, vai suljetaanko ehdokkaan mikrofoni, kun hänellä ei ole puheenvuoroa vaaliväittelyssä. Se järjestetään uutiskanava ABC:lla 10. syyskuuta.
Harrisin kampanja haluaa, että kummankin mikrofoni on koko ajan auki. Lindénin mukaan Harrisin kampanja pyrkii rakentamaan sellaista mielikuvaa, ettei Harris pelkää Trumpia.
– Kampanja ilmeisestikin laskee, että heitä hyödyttää, jos Trump vaikuttaa mahdollisimman kaoottiselta ja niin sanotusti epäpresidentilliseltä. Ettei hän vaikuta tarpeeksi arvokkaalta presidentin virkaan niiden maltillisten liikkuvien äänestäjien silmissä, joita erityisesti kumpikin puoli yrittää saada väittelyssä puolelleen, Lindén arvioi.
Trumpin kampanja sen sijaan sulkisi mikrofonin siltä, jolla ei ole puheenvuoroa. Trump on vedonnut siihen, että näin sovittiin Joe Bidenin kanssa ja sopimuksen tulisi pitää, vaikkei Biden ole enää ehdokas.
Harrisin mielenmalttiin luotetaan
Trump ja Biden sopivat mikrofonikäytännöstä estääkseen vuoden 2020 vaaliväittelyn tilanteen toistumisen. Tuolloin heidän ensimmäistä väittelyään pidettiin toteutukseltaan epäonnistuneena, koska se meni pahaksi päällepuhumiseksi.
– Kukaan ei kuullut, mitä kumpikaan sanoi ja kukaan ei saanut väittelystä mitään irti, Lindén muistuttaa.
Hänen mukaansa Trump ja Biden eivät ole erityisen hyviä väittelijöitä.
Nyt demokraatit ovat varmempia oman ehdokkaansa väittelytaidoista, Lindén uskoo.
– Harris pystyy pitämään oman viestintänsä ja mielensä kasassa, vaikka Trump yrittäisikin häntä häiritä.
Hän huomauttaa, että mukana on myös mies-naisasetelma. Maailmanaika on erilainen kuin silloin, kun Trump ja Hillary Clinton väittelivät toisiaan vastaan.
– Sen jälkeen on ollut esimerkiksi Me Too -liike. Naisten ja tasa-arvoa kannattavien miesten sietokyky sille, että joku mies yrittää asettua naisen yläpuolelle ja jyrätä naista, on nyt paljon alhaisempaa kuin silloin.
Siten katsojissa voi herätä kielteisiä tunteita Trumpia vastaan, jos tämä yrittää hämmentää Harrisia puhumalla tämän päälle.
– Jos Harris pystyy pysymään rauhallisena ja hillittynä ja saamaan omat viestinsä johdonmukaisesti esitettyä – niin kuin ilmeisesti hänen kampanjaansa luottaa – hän luultavasti näyttäisi paljon soveltuvammalta presidentin virkaan kuin kiusaaja vieressä.
Lindén uskoo, että juuri tätä Harrisin kampanja hakee.
Harrisilla on monen alistetun ryhmän edustajana rautainen kyky kontrolloida sitä, mitä tunteita hän näyttää ulospäin ja mitä ei, Lindén sanoo.
– Trump taas ei vaikuta kauhean kiinnostuneelta edes yrittämään kontrolloida sitä, mitä tunteita hänestä näkee.
Mielikuva Trumpia pelkäämättömästä Harrisista on Lindénin mukaan erityisen tärkeää, jos Trump ei suostukaan väittelemään.
– Silloin Harrisin kampanja kääntää sen niin, että pelkuri Trump ei uskaltanut kohdata pelotonta Harrisia.
Trump ehkä epävarma väittelystä
Lindén uskoo, että Trumpin puolelta kiista voi osin liittyä siihen, että hän vaikuttaa aika epävarmalta sen suhteen, onko hänelle parempi väitellä vai jättää väittelemättä.
– Trumpin taholta voi olla myös mahdollista, että hän petaa sitä, että jos hän lopulta ei väittelekään, hän voi syyttää sitä, että oli kohtuuttomia vaatimuksia ja hänen näkemyksiään ei otettu huomioon.
Lindén kuitenkin uskoo, että molemmat kampanjat haluavat tv-väittelyn.
Trump itse on sanonut, ettei hänelle ole suurta väliä, ovatko mikrofonit koko ajan auki vai suljetaanko ne välillä. Mikrofonien sulkeminen toimi hänestä kuitenkin hyvin Bidenin kanssa väitellessä.
Trump väittää, että halussa muuttaa sääntöjä olisi kyse Harrisin halusta laistaa väittelystä.
